Bievlavuodjin Finnmárkkus

Bievlavuodjin Finnmárkkus lea servvodatdebáhtta mii maiddá guoskka fylkka mánáide ja nuoraide. Oaivvildan árbevirolaš ealáhus geavaheami ja meahcástallam ektui, ja dehálašvuođa gahttet luonddu boahttevaš buolvvaide. Nuorat: Bievlavuodjin ii dáidde seamma bivnnut nuoraid gaskka go skuhtervuodjin lea dálvet. Eanaš báikkinuorain ii leat sierra ATV, go dat mohtorfievrrut eanaš geavahuvvojit veahkkeneavvun viežžat birgejumi luonddus. Nu dan vuođul navddán ahte bievlavuodjimis ii leat seamma suohtastallan árvu go skuhtervuodjimis. Dat nuorat geat suohttasdihti vudjet, eai daga dan nu olu, ahte bistevaš luottaid guđđet lundui. Boazodoallu: Jus geahcat siskkáldasat boazodoalus, de iešguđet siida ii daga duođi stuora vahágiid lundui. Geasset goikeeatnamiin, gos duollet dalle vuddjo, ii daga ATV bistevaš luottaid. Dasa lassin lea duottar measta jo daddjon guoros geasset, go bohccot lea mearragáttiin. Váttisvuohta, ja dat mii duoddara sáhttá billistit, lea giđđa- ja čakča guođoheapmi ja johttin. Dalle ferte geavahuvvot skuhter ja ATV njuoska ,dipma loškaeatnamiin, masa báhcet fasttes mearkkat. Dasa lassin vánddardit 50 000 bohccot - máŋgga siidda bohccot – go johtet duoddaris seammat johtolagas duohkot deike. Muhtin siiddat vásihit ahte sin guohtuneatnamat billahuvvot dan geažil go earát johtet dan čađa. Luonddugahtten direktoráhta: ATV:t vudjet čuđiid- mielde jekkiin ja loškaeatnamiin daid áigodagaid, ja dat lea dáin báikkiin luonddugahtten direktoráhta liiko govaid váldit. Dat “vajálduvvo” ahte duottar lea ollu stuorábut; gos leat čáppa duottarguovllut mas eai oidno fasttes luottat, vaikko doppe vuddjo bievlan. Okta jurdda lea veardidit galgá go sirret guovlluid dan mielde gos lea dárbu heivehit vuodjima; omd. earuhit jeaggebáikkiid ja loškka guovlluid gos duođaid lea dárbu heivehit, ja guovlluid (stuorámus oassi duoddaris) gos bievlavuodjin ii daga vahágiid ja guođe bistevaš luottaid. Guovllut gos álbmot geavaha daid seamma johtolagaid maid máttut leat geavahan go vižže birgejumi luonddu riggodagas. Báikkiolbmot: Áiggun deattuhit ahte báikkiolbmuid rolla dán ássis lea unni. Sii leat hárve miilaviissaid vánddardeame ATV:iguin duoddaris , go sin vuodjinvejolašvuođat leat jo láhka-regulerejuvvon. Báikkinuorat leat dan áššis dušše unna goaikkanasat; sis eai leat olu vuoigatvuođat maid sáhttet massit, maid eai jo leat massán. Ballu lea ahte báikkiolbmot oalát masset rivttiideaset vánddardit luonddus ja ávkkástallat luonddu riggodagain. Davviguovlluin olbmuin lea lassi sisaboahtu, go luonddus vižžet biepmu. Gáržžidemiin lea stuora ekonomalaš váikkuhusat, maiddái nuoraide. Nu go diehtit de lea dáppe stuora bargguhisvuohta, máŋgasat sis leat nuorat. Sii de vižžet luonddus, sin áidna ekonomalaš sisaboađu, ja gávpalit daid, nugo luopmániid, murjjiid, guliid jna. Danin áiggun ge deattuhit dehálašvuođa váruhit nu eai beare streaŋga mearrádusat biddjo, go váikkuhus sáhttá leat ahte nuorat masset beaivválaš birgejumi ja ekonomalaš oadjebasvuođa. Deattuhan loahpas; min politihkka bargiidbellodagas lea ahte buohkat fertejit gahttet luonddu, muhto galgá leat vejolaš geavahit veahkkeneavvuid, nugo mohtorfievrruid, go luonddu riggodagas viežžá birgejumi. Danin fertege heivehit dan buoremus lági mielde, nu sihke guovlluálbmoga dárbu dálvebibmui ja luonddugahtten, váldo vuhtii nu bures go vejolaš Anne Helene Saari Sámedikki áirras, Bargiidbellodat/AP