Språk Språk
Siste nytt/Forside

Boazoealáhus - sámi eamiálbmotealáhus

Boazodoallopolitihkalaš geavahanvuogádat 2017

Bargiidbellodat aigu ovdanahttit boazoealahuspolitihka mii lea

vuođđuduvvon golmma oasat ulbmilii, namalassii ekologalaš,

ekonomalaš ja kultuvrralaš ceavzilvuhtii, mas ekonomalaš

ceavzilvuohta lea earenoamaš mavssolaš.

dat 20

 

 

Bargiidbellodaga boazoealahuspolitihkalaš barggu bajimuš ulbmil lea veahkehit

vai boazoealahus viidasit fievrreduvvo ceavzilis sami ealahussan. Fertet maiddai

valdit vara ja sihkkarastit boazoealahusa kultuvrra, giela, riektevieru ja arbejuvvon

rivttiid, mat leat dehalaš faktorat halddašeamis ja lahkaasaheamis. Dat mearkkaša

ahte boazoealahusa arbevirolaš doaibma bearašealahussan deattuhuvvo, ja

eatnamat sihkkarastojuvvojit. Boazoealahuspolitihkalaš geavahanvuogadat galga

sihkkarastit boazoguohtuneatnamiid, masa Boazodoallolaga ulbmilparagrafa § 1

maid lea vuođđuduvvon.

Ceavzilis ovdaneapmi mearkkaša ahte valdit vara dain darbbuin mat olbmuin

leat geat ellet dal, almma ii billistit boahttevaš buolvvaid vejolašvuođaide gokčat

iežaset darbbuid.

Ekonomalaš ceavzilvuođa ulbmil lea lasihit gannahahttivuođa mii lea mavssolaš

ealahussii, seammas go goluid doalaha vuollin.

Ekologalaš ceavzilvuohta mearkkaša ahte boazolohku lea heivehuvvon

guohtoneatnamiid ektui, guohtoneatnamiid kvalitehta ja lea dakkar mii ii

leat hehttehussan eara šlajaide. Ekologalaš ceavzilis boazoealahus eaktuda

ahte guohtongeavaheapmi ii vahaguhte guohtonkvalitehta. Ekovuogadaga

maŋggabealatvuohta galga maiddai seailluhuvvot daid iešguđet jagiaigodaga

guohtoneatnamiin.

Kultuvrralaš ceavzilvuohta boazoealahusas galga ain deattuhuvvot mavssolaš

oassin sami kultuvrras. Mahttu ja čehppodat hahkat duodjeavdnasiid, dohkkehit ja

nannet duoji mas sihke biktasiid duddjon ja bivttas geavaheapmi gullet oktii.

Boazoealahus lea sami eamialbmotealahus, mas boazu guohtu sullii 40 % Norgga

eatnamiin. Bargat bohccuiguin lea kollektiivvalaš riekti maid boazosapmelaččat

leat aiggiid čađa bargan. Boazosapmelaččat leat guhka leamaš rievdanaigodagas

gaskal arbevirolašvuođa ja ođđaaigasašvuođa, go galget seailluhit

arbevirolašvuođa seammas go ekonomalaš gannahahttivuohta gaibiduvvo.

 

Geavaheaddji guovddážis

Eanandoalu bargu lea buvttadit oadjebas ja maŋggalagan biepmu mas lea buorre

kvalitehta.

Bargiidbellodat aigu jođihit eanandoallopolitihka mii sihkkarasta buori ja sihkkaris biepmu

maid geavaheaddjit jearahit. Boazoealahusas lea čielga ovddasvastadus sihkkarastit markanii

dassedis jođu birra jagi buriid bohcco buktagiiguin. Bohccobiergu lea lunddolaš ja dearvvašlaš

buvtta, maid oallugat leat eambbo jearahišgoahtan. Buorre oktavuohta gaskal geavaheddjiid ja

biebmobuvttadeddjiid lea mavssolaš.

Bohccobiergu lea rainnas ja dearvvašlaš luonddubuvtta, mii lea earenoamaš ja baikkalaččat

buvttaduvvon buvtta, mas lea stuora markanpotensiala. Norgga luondduresurssaid geavahit

biebmobuvttadeapmai lea hui dehalaš, ja šadda ain dehalaččabu boahtteaiggis.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Vuoruhit ahte geavaheaddjit galget savaldagaideaset ja darbbuideaset oažžut nammasuvvat

vai besset oastit bohccobierggu mas lea buorre kvalitehta.

• Doarjut ovdanahttit ođđa buktagiid maid geavaheaddjit jearahit.

• Lahčit dili vai sami kultuvra šadda dehalaš oassin buvttadeamis ja markanfievrredeamis.

Bohccobiergojohtu ja reiden

Mii aigut bargat dan ala ahte eambbo fuomašuhttit ealahusa mii buvttada

earenoamaš biebmo- ja kulturvasahusaid. Bohccobiergu lea arktalaš herskko

mas lea markanpotensiala, maid fertet avkkastallat eambbo go dal dahkko.

Bargiidbellodat aigu ovdanahttit boazoealahusa arvohahkanprogramma.

Boazoealahus darbbaša dassedis ja doaibmi infrastruktuvrra. Boazoeaiggadii lea dehalaš ahte leat

doarvai njuovahagat mat nagodit njuovvat gavpečorragiid. Dat mii maid lea mearrideaddjin lea ahte

njuovahagat gilvalit sihke hattiin ja ahte dain lea vejolašvuohta maksit lohpiduvvon aiggis.

Jus galga movttiidahttit arvohahkama ja ekonomalaš ceavzilvuođa, de oaidna

Bargiidbellodat darbbašlažžan asahit eambbo fealtanjuovahagaid, mobiila njuovahagaid ja

njuovvangoallosskearruid, jus galga oažžut eambbo smavvaskalabuvttadeddjiid, mat sahttet reidet

sihke bohccobierggu ja eara lagan bohccobuktagiid.

Jus galga sihkkarastit doaibmi borramuš arvoraiddu, de berre asahuvvot lahka

buori gavppašanvieruin biebmorambuvrrain main lea bearraigeahččannakca, nugo

biebmorambuvrraidfapmolavdegoddi. Distribušuvdnaelemeanta ferte maiddai šaddat oassin ≪Buori

gavppašanvieruid lagas≫.

Habmen ja buvttaovdaneapmi lea innovašuvdnasuorgi mas bohccobierggus lea

ovdanahttinpotensiala. Earenoamaš borramušat, baikkalašbiebmu, slowfood, oanehisfievrreduvvon

biebmu leat doahpagat mat leat ollu adnon ealahusain mat buvttadit biepmuid. Dan sahttet

avkkastallat sihke vuođđobuvttadeaddjit ja geavaheaddjit.

Lea dehalaš ahte fitnodagat besset nannet iežaset gelbbolašvuođa fitnodatasahemiin ja

doaimmain.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Biebmorambuvraraidduid markanstivren vuoliduvvo, earret eara go asahuvvo lahka buori

gavppašanvieruide.

• Lahčit dili vai Innovašuvdna Norga sahtta leat veahkkin nanneme maŋggalagan

njuovahatstruktuvrra miehta riikka.

• Lahčit dili vai njuovvanbusset ja njuovvangoallosskearrut sahttet valdot atnui.

• Sihkkarastit ahte juolluduvvo fievrredandoarjja vai dasse goluid.

• Geahčadit vejolašvuođaid rievdadit njuolggadusaid mii alkida njuovvama ja reidema.

• Ahte fitnodagat ja primarabuvttadeaddjit ožžot buriid rammaeavttuid šaddat čeahpibun bisuhit

buori beaggima bohccobierggu ektui.

• Joatkit Ovdanahttinprogramma lassaneami ja arvohahkama eanandoalus ja boazoealahusas.

• Nannet programma mainna alggaha baikkalašbiebmobuvttadeddjiid ja smavvafitnodagaid

Innovašuvdna Norgga bokte.

Márkandoaimmaheapmi

Bohccobiergojođu markan lea leamaš dasset daid maŋemus jagiid, ja mihttun lea sihkkarastit

dan ain eambbo. Dat gaibida čielga, guhkilmas markanfievrredeami vai bisuha dassedis jearu

bohccobuktagiidda. Dat ovddasvastadus lea sihke bohccobiergovuvdiin alddiineaset, ja fitnodagain

mat reidejit ja vuvdet bohccobierggu. Markanfievrredeami ferte heivehit sihke hoteallaid- ja

restoraŋŋaid ektui, matkeealahusaid ja geavaheddjiid ektui.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Doalahit bistevaš bohccobierggu markanfievrredeami .

• Leat aktiivvalaččat veahkkin ovdanahttit ođđa vuovdinkanalaid.

• Vuoruhit ruđaid markanfievrredeapmai boazodoallošiehtadusa bokte.

• Veahkehit resurssaiguin fitnodagaid markanastindoaibmabijuiguin.

Boazoealáhusa riektedilli

Sami boazoealahusas lea iešheanalaš riektevuođđu, ja rievttit leat huksejuvvon

guhkesaiggi geavaheami ja riektevieru ala. Sapmelaččain leat sierralagan rievttit

iežaset arbevirolaš guovlluin Norgga eamialbmogiin, nu maiddai lea riekti bargat

boazoealahusain.

Lullisami boazoealahus ferte sihkkarasttot buriiguin rammaeavttuiguin, ja

Samevuoigatvuođalavdegotti mearradus lullisami riektedili harrai ferte čielggaduvvot.

Maŋga boazoorohaga lulde (ovdamearkka dihte Plassje/Elga) fertejit oažžut čielggaduvvot ja

duođaštuvvot iežaset boazoguohtonguovlluid. Berre arvvoštallat viiddidit guovlluid dakko gokko

dat lea vejolaš. Go asahuvvui konsešuvdnaortnet siidaosiide, de berre dan vaikkuhusa guorahallat,

vai sihkkarasta ahte dat leat eamialbmotrievtti mielde.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Boazodoallolahka ferte ollasit rievdaduvvot, nugo ovdamearkka dihte boazodoalu oktasaš

buhtadusovddasvastadusa ektui.

• Bearraigeahččat ahte konsultašuvnnat gaskal departemeanttaid ja daid vuollasaš organaid

čađahuvvojit konsultašuvdnašiehtadusa vuođul.

• Čielggadit daid vattisvuođaid maid Samevuoigatvuođalavdegoddi lea čujuhan dasa mii guoska

riektedilalašvuhtii opmodaga ektui.

• Bargat dan ala ahte rahkaduvvojit njuolggadusat konsultašuvdnašiehtadussii, mii adda

orohagaide/siiddaide darbbašlaš mahtu ja vejolašvuođaid oasalastit konsultašuvnnaide, vai

šaddet eambbo dassalaga oasalažžan.

• Bargat dan ala ahte vara valdit Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođain, ja čuovvulit

konvenšuvnnaid.

• Čielggadit boahttevaš buolvvaid vuoigatvuođaid oažžut bealljemearkkaid.

• Boazodoalu halddašeapmi galga leat riektevuođu mielde, ja sihkkarastit soabadallančovdosiid

 

vai garva guhkilmas diggeaššiid siiddaid rivttiid harrai.

Boazodoalu hálddašeapmi

Daid maŋemus jagiid leat leamaš stuora rievdadusat Boazodoallolagas, sihke go guoska

halddašanovddasvastadussii, vuostalastinvuoigatvuhtii ja raŋggaštusaide.

Boazoorohagaid vuostalastinvuoigatvuohta lea sirdojuvvon Fylkkamannai, ja earenoamažiid sii geat

johtet fylkkaid gaska vasihit goabbatlagan oainnuid Fylkkamanniin.

Fylkkamannis lea ovddasvastadus doalahit njuolggo oktavuođa boazosapmelaččaiguin go guoska

praktihkalaš boazobargguide, orohagaid geavahannjuolggadusaid halddašeapmai ja dat mii

muđui lea mearriduvvon boazodoallolagas. Fylkkamannit leat valljen iešguđetlagan organiserema

iežaset doibmii. Halddašeami rievdadusat galget guorahallot 2016. Šadda dehalaš fuomašuhttit

bargo- ja doaimmahanvalddisurggiid stahta boazodoalu halddašanorganaide. Boazosapmelaččaid

riektesihkarvuohta ferte vuhtiivaldojuvvot juohke dasis ođđasisorganiseremis.

Mahttu sami gielas ja kultuvrras, ealahusa sierralaganvuohta, luonddu- ja eanangeavaheapmi

fertejit oažžut eambbo oinnolaš saji halddašeamis. Stahta halddašanorganat fertejit lahčit dili vai

nagodit oažžut čielgasa dan obbalaš sisabahkkemiid loguin orohagaide, nugo bartahuksemiin,

meahcceluottain, ođđa gilvimiid ja eara huksemiin boazoguohtonguovlluin. Vuovdedoallu,

eanandoallu ja meahcasteaddjit atnet davja daid seamma eatnamiid go boazodoallu.

Gulahallamiiguin sahtta vuovdedoallu doaibmat almma daid garra riidduid, ja goappašagaide livčče

avkkalaš jeavddalaččat deaivvadit gulahallančoahkkimiin.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Guorahallat leago boazodoalu halddašeapmi avkkalaš baikai lokaliserejuvvon.

• Vuoruhit hukset boazodollui gelbbolašvuođa go guoska almmolaš proseassaide, ja

gelbbolašvuođa boazodoalu darbbuid ektui suohkanlaš- ja fylkkasuohkana halddašeamis.

• Asahit gulahallanarenaid gaskal boazoealahusa, eara vuođđoealahusaid ja friddjaaigge

meahcasteddjiid.

• Čađahit orohatjuohkima lullisami guovlluin, ja arvvoštallat oktiičaskit orohagaid.

• Hastalit boazoorohagaid asahit čallingotti, mii veahkeha maŋga orohaga.

• Geahčadit ollasit boazodoalu halddašeami.

• Sihkkarastit ahte boazosapmelaččaid riektesihkarvuohta vuhtiivaldojuvvo

halddašanoktavuođain.

Biras ja dálkkádat

Lea oktavuohta gaskal guohtoneatnamiid vuođu, man ollu leat bohccot eatnamiid

ektui, makkar vuoimmis leat bohccot ja buvttadeami ektui. Dasa lassin leat dalkija

dalkkadatdilalašvuođat iešguđet jagi aigodagain mearrideaddjin dasa makkar

ealat lea, mii maiddai vaikkuha buvttadeapmai.

Boazosapmelaččain lea earenoamaš mahttu bohccui ja ekovuogadahkii mas boazu ealla.

Ekologalaš ceavzilvuohta lea vaikkuheaddjin dasa vai bisuha boazodoalu boahtteaiggis.

Boazoealahusas lea čielga ovddasvastadus doalahit boazologu ceavzilis dasis.

Boazodoalus lea eanemus dalkkadatustitlaš, ja CO2- neutrala biergobuvttadeapmi. Aktiivvalaš

dalkkadatpolitihkka avžžuha varrogasvuođa mii guoska birrasii ja eanangahttemiidda. Go hukse

ođasmahttienergiija, de berre dat dahkkot nu varrogasat go vejolaš, ja dat ferte sihkkarastot ahte

buhtadus olla daidda geat vahagahttojuvvojit sisabahkkemiin.

Luondduealahusat leat juo merkegoahtan dalkkadat rievdamiid, ja fertejit heivehit iežaset doaimma

dan ektui. Oanehisaiggi positiiva vuoitu dalkkadatrievdamis lea ahte bievlaguohtun bista guhkit.

Lieggasit čakča- ja dalvetemperatuvrrat mielddisbuktet ahte javrrit ja jogat jikŋot maŋŋideappot,

mii mielddisbukta ahte eai sahte johtit arbevirolaš johtingeainnuid mielde. Dalkkadatrievdama

dutkan ja movt dat vaikkuha bohccuide ferte čuovvuluvvot konkrehta prošeavttaiguin, vai

sahtta ovdanahttit ja bidjat johtui doaibmabijuid dan ektui. Tromssa universitehta barga

biomaŋggabealatvuođa halddašeami vattisvuođaiguin, mii maid fatmmasta dalkkadatdutkama.

Go geahčča birrasa ektui, de leat maŋga doaibmabiju mat sahttet leat veahkkin dasa ahte

boazoealahusas sahtašii unnidit mohtorfievrruid geavaheami ja eara mašiinnaid.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Mohtorfievrruid vuodjin ealahusas ii lassan, muhto bisuhuvvo dala dasis.

• Lasihit eambbo dalkkadatdutkama ja movt dat vaikkuha vuođđoealahusaide.

• Doarjut ođđa teknologalaš čovdosiid mat sahttet adnot ealahusas.

• Nannet ovttasbarggu rađđehus- ja departemeanta dasis, vai sii ožžot oahpu luonddu,

boraspiriid, dalkkadaga, bohccuid ja boazodoalu birra.

Rekrutteren ja

gelbbolašvuohta

Jus nuoraid galga oažžut algit boazobargguin, de fertejit sii oažžut vejolašvuođa

hahkat viiddis gelbbolašvuođa, ja čalgoortnegat fertejit nannejuvvot, lassin

ekonomalaš vaikkuhangaskaomiiguin. Bargiidbellodat aigu nannet rekrutterema,

dassearvvu ja gelbbolašvuođa juohke dasis arvoraiddus.

Boazoealahus darbbaša buori ja dassedis rekrutterema, vai galga sahttit bisuhit iežas eallinvuogi ja

sihkkarastit boahtteaigai biergobuvttadeami.

Boazoealahussii mearkkaša dat ahte vuhtiivaldit ollu čehppodaga eahpeformala ja formala beliin

ja gelbbolašvuođas, nugo samegielain, eahpemateriala ja materiala osiid sami kultuvrras, bohcco

luonddus, sosialalaš ovttasbarggus ja ovttasbargovugiin boazodoalus, luonddus, dalkkis ja

dalkkadatdilalašvuođain.

Arbevirolaš oahpaheapmi veahkkalaga formalalaš oahpuin ferte nannejuvvot.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Sihkkarastit ahte oahpahusasahusat ovdanahttet falaldagaid gaiddus joatkkaskuvllaiguin,

hospiteremiin ja alit oahpahusain.

• Sihkkarastit oahpahalliortnegii ruhtadeami.

• Sihkkarastit lassi- ja viidasitoahpahusa ja kurssaid mii nanne fagagelbbolašvuođa.

• Veahkehit eaktodahtolaš registrerenortnega realagelbbolašvuhtii.

• Vuoruhit stipeandaortnegiid mat dahket vejolažžan oasalastit boazobargguide seammas go lea

oahpu valdime.

• Bargat dan ala ahte doarjut hahkamiid maid oahpahalli dahje siidaoassejođiheaddji ferte hahkat

nu ahte oahpahallanaigodat lea praktihkalaččat čađahahtti.

• Sihkkarastit ahte oahpahallifitnodat boazodoallofagas sahtta ieš valljet gean haliida

oahpahallin.

• Bargat dan ala ahte Sami allaskuvla šadda arktalaš eamialbmotuniversitehtan.

Govven:: Kjell Sather

 

Buolvvaid gaska sirdin ja

nuppástuhttin

Boazoealahus darbbaša sihke manaid, nuoraid, ravis olbmuid ja vuoras olbmuid mielde doaimmas.

Go nuorat buolva lea bargan alcceseaset mahtu ja gelbbolašvuođa, ja leat gergosat ieža alggahit,

de sirdojuvvo siidaoassi vuoras olbmuin nuorabuidda. Vai sihkkarasta easka algiide saji ja

vejolašvuođa boazodollui, de ferte sihkkarastot ekonomalaš vuođđu vuorrasit boazobargiide

ealahahkii mannat.

Vejolašvuođat ođđasis skuvlejupmai sahtta lahččojuvvot ja heivehuvvot daid duohta

dilalašvuođaide, ja dat gelbbolašvuohta mii boazosapmelaččas lea, lea hui darbbašlaš sami

servodaga geahččanguovllus. Sami servodat darbbaša dan gelbbolašvuođa, ja danne berrejit

boazobargit geat ieža haliidit ja geat beroštit, movttiidahttojuvvot valdit oahpu ja gavdnat eara

barggu.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Bargat dan ala ahte alggahuvvojit doaibmabijut mat dorjot buolvvaid gaskal lotnahuvvama

boazodoalus.

• Sihkkarastit alggahandoarjaga nuoraide.

• Guorahallat njuolggadusaid arraealahatortnegis.

Dásseárvu

Nissonolbmot leat vuođđun ealli boazosami kultuvrras. Nissonolbmuid gelbbolašvuohta ja

aktiivvalaš oasalastin beaivvalaš bargguin leat mearrideaddjin ceavzilis boazodollui. 13 %

siidaosiidjođiheddjiin leat nissonolbmot, 26 % siidaosiin leat oktasaš siidaoasit (naittosguoimmit/

ovttasorrut). 24% boazologus eaiggaduššet nissonolbmot.

Nissonolbmuin lea stuora oassi valdan oahpu ja sis lea gelbbolašvuohta daidda ođđa halddahuslaš

bargguide, mat čuvvo dan formaliserema lassaneami boazodoalus.

Vai sihkkarasta nissonolbmuid sajadaga boazoealahusas, de ferte dahkkot systemahtalaš karten

das makkar faktorat leat mat vaikkuhit dasa makkar rollat guđesge leat boazodoalus. Dat lea avkin

boazoealahussii ja kultuvrii go barggut sahttet juhkkot dohkalašvuođa ja beroštumi vuođul, ovdalii

go sohkabeali ektui.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Alggahit nissonolbmuide doaibmabijuid, mat leat merkejuvvon ja ruhtaduvvon

Boazodoallošiehtadusa bokte.

• Guorahallat nissonolbmuid ekonomalaš dilalašvuođa ektui, mii guoska ealahatruhtii ja

čalgoortnegiidda.

Sihkkarastit

dienasovdáneami

Eanandoallopolitihka rammaeavttut habmejuvvojit nu ahte boanddaide

eanandoalus sihkkarasto dienasovdaneapmi ja sosiala eavttut seamma ladje

go eara joavkkuide. Bargiidbellodat aigu danne viidasitovdanahttit eanandoalu

dienas- ja čalgopolitihka, man vuolggasadji lea eanandoallopolitihkka mii lea

jođihuvvon 2005 rajes.

Go galga avkkastallat buvttadanpotensiala, de ferte boazolohku heivehuvvot guohtoneatnamiidda.

Dietnasa sahtta lasihit go lasiha varasbiergohatti, unnida njuovvangoluid, dahje eambbo ieš reide,

ja ieš vuovda iežas buktagiid lotnolasealahussan mii gulla boazodollui.

Boazodoallu ealahussan halddaša ollu alla arvvuid, nugo guohtonresurssaid, ealuid, aiddiid,

garddiid, fievrruid ja biergasiid. Dat dahka ahte boazodoallu baikkalaš servodagas gavppaša ollu

galvvuid ja balvalusaid baikkalaš servodagas. Buoret dienas dagaha maid eambbo ekonomalaš

vaikkuhusaid baikkalaččat.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Sihkkarastit dienasovdaneami unnimusat seamma dassai go eara joavkkuin.

• Movttiidahttit gannahahttivuođa olles arvoraiddus.

• Nannet bearaš boazodoalu doaibmabijuiguin Boazodoallošiehtadusa bokte.

• Guorahallat laga ja rammavuogadaga go rahpa vejolašvuođa ahte orohagat eaktodahtus sahttet

organiseret ođđa fitnodatmodeallaid mielde, mat fas sahttet nannet ekonomalaš ceavzilvuođa.

Suodjalit

boazoguohtoneatnamiid

Boazodollui fertejit sihkkarastot darbbašlaš boazoguohtuneatnamat ja

boazolohku ferte heivehuvvot guohtoneatnamiid ektui. Doalahit iešguđetlagan

eanandoalu miehta riikka, mii lea baikkalaš resurssaid vuođul, mas lea

eanandoallu, vuovdedoallu, guohtongeavaheapmi, kulturduovdagat ja

boazodoallu.

Vai galga sihkkarastit boahtteaiggis ceavzilis ja nanu boazoealahusa, de darbbaša boazodoallu

eatnamiid juohke jagiaigodaga guohtumiidda.

Energiija- ja industriijahuksemiid ferte vihkkedallat daid obbalaš sisabahkkemiid ektui

boazoguohtoneatnamiin, ja daid kumulatiiva čuozahusaid ferte fuomašuhttit. Lullisami orohagain/

siiddain lea guohtongeavaheapmi bieđgguid maŋgga fylkkas ja maŋgga suohkanis. Doppe leat

maid unnan siidaoasit. Dasa lassin leat radjerasttildeaddji boazodoallu Ruoŧa bealde, mat leat

hastalussan go ii leat mearriduvvon makkarge radjerasttildeaddji konvenšuvdna.

Boazosapmelaččaid fagagiella lea samegiella, mii lea maid vuođđun dalle go lea oktavuohta

halddašeddjiiguin ja huksejeddjiiguin. Go boazoealahus galga sahttit vara valdit iežaset rivttiiguin

ja beroštumiiguin, de ferte maid ealahus nakcet leat dassasaš oasalaš šiehtadallamiin.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Ahte boazodoallohalddahus valda ovddasvastadusa hukset mahtu vai sihkkarastit

boazoguohtoneatnamiid.

• Sihkkarastit ahte vaikkuhusguorahalliin lea gelbbolašvuohta samegielas go galga čilget

boazodoalu ja faga.

• Nannet boazoorohagaid/siiddaid mahtu ja gelbbolašvuođa halddašeami birra go

Boazodoallošiehtadusa bokte lasihuvvojit ruhtajuolludeamit.

• Ahte suohkanlaš arealaplanat habmejuvvojit searvalaga boazoealahusain.

• Hohpohit garvet ja ođasmahttet boazodoalu kartabarggu, vai suohkaniid servodatplanat

vuhtiivaldet boazodoalu eanangeavaheami.

• Huksenproseassain galga boazodoallu nannejuvvot vai arabut vuhtiivaldit boazodoalu

beroštumiid.

• Hohpohit ratifiserenbarggu Norgga-Ruoŧa Boazodoallokonvenšuvnna harrai.

 

• Guorahallat njuolggadusaid movt boazoealahus galga vuhtiivaldot searvalaga eara

ealahusaiguin.

• Guorahallat ođđa guohtoneatnamiid, ja arvvoštallat jus eatnamat mat ovdal leat leamaš

rafaidahtton ja adnon boazoguohtumiidda sahtaše rahpot fas boazoguohtoneanan.

Boraspiret

Bargiidbellodat aigu ceavzilis guohtonealahusaid ja boraspirenaliid Norggas, ja

doaimmahit aktiivvalaš ja ulbmillaš boraspirehalddašeami mii lea mearriduvvon

nallemihtu ektui. Dan haliidit dahkat vai riidodassi eanandoalus njiedja, earret

eara go baikkalaš mahttu deattuhuvvo halddašeamis. Bargiidbellodat oaivvilda

meahcceresurssaid ferte avkkastallat guohtumii ja ahte dat vuhtiivaldojuvvo

boraspirehalddašeamis. Bargiidbellodat aigu doaimmahit aktiivvalaš ja ulbmillaš

boraspirehalddašeami, vai riidodassi eanandoalus njiedja.

Stuoradikki boraspiresoahpamuš 2011 adda rammaid boraspirehalddašeapmai Norggas. Soahpamuš

sisttisdoalla ahte Norgga boraspirehalddašeapmi galga dahkkot Luonddumaŋggabealatvuođalaga

ramma siskkobealde, Bern-konvenšuvnna mielde ja dan mielde movt Stuoradiggi meannuda dan.

Go galga olahit mihtu ahte eambbo buvttadit biepmu, de lea dehalaš avkkastallat guohtoneatnamiid

meahcis. Vuoruhuvvon guohtoneatnamiin ja guottetbaikkiin eai berre leat boraspiret mat

vahagahttet.

Boazosapmelaččain lea earenoamaš mahttu bohcco birra ja dan ekovuogadagas mas boazu ealla.

Ferte sihkkarastit ahte arbevirolaš mahttu valdo atnui go halddašit boraspiresoahpamuša.

Ođđa buhtadusortnega arvalus lea leamaš gulaskuddamis. Arvalus rievdadeapmai mearkkaša

ahte buhtadus rehkenasto go buoremusat mahtta boazodoalu birra, man ollu gavdnojit boraspiret

guovllus ja man ollu boraspiret goddet bohccuid. Buhtadus rehkenasto dan dieđu vuođul maid

Nationala boraspire gozihanprogramma ja Nationala bohccuid gozihanprogramma dieđihit.

Rehkenastojit man ollu miesit ja ravis bohccot massojit boraspiriide boazoguohtoneatnamiin.

Arvaluvvon ortnet šadda eambbo darkileappot ja vuordevaš ovttaskas boazodoallai. Dasa

lassin movttiidahtta dat boazodoalli doaimmahit ceavzilis boazodoalu ja seammas eastadit

boraspirevahagiid. Kvalitehtasihkkaraston ja ođasmahtton boraspirehivvodaga karten leat

mearrideaddjin dasa movt ođđa buhtadusortnet galga doaibmat nu go lea oaivvilduvvon. Ođđa

ortnega arvalus alkidahtta ja lea eambbo beaktil, go boazoeaiggat ii darbbat nu ollu duođaštit ja

alkidahtta ohcama ja šadda eambbo ovttadassasaš buhtadusmaksin.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Vuoruhit eambbo dutkat daid iešguđetlagan vahateastadeaddji doaibmabijuid.

• Ahte suohkana bivdojoavkkuid berre fas alggahit, mas stahta ruhtada goluid.

• Doarjagat galget lasihuvvot, vai lea vejolaš eambbo guođoheddjiin leat guottetaiggi

guottetbaikkis.

• Njarggat/sullot galget eambbo adnot guohtoneanamin, go dat sihkkarasta buorebut boraspiriid

vuosta.

• Berre dahkkot guorahallan Halddašanguovlluid rajiin ja sturrodagas. Boraspiredeaddu ferte

sisttisdoallat obbalaš guorahallama, jus juohku galga leat govttolaš.

• Boraspirepolitihka prinsihpat ja halddašeapmi galga dahkkot Bern-konvenšuvnna,

luonddumaŋggabealatvuođalaga ja Stuoradikki boraspiresoahpamuša rammaid siskkobealde.

• Fertejit alggahuvvot doaibmabijut vai sihkkarasta guottetbaikkiid boraspiriid vuosta.

• Vahagahtii boraspiret galget valdot eret jođaneamos lagi mielde vuoruhuvvon

guohtoneatnamiin.

• Berre bargat dan ala ahte boazobargit maid sahttet leat dakkarat geaidda dieđiha boraspiriid.

Boazodoallošiehtadus

Boazoealahusa valdodienas lea biergosisaboahtu, lassidietnasat, boraspirebuhtadus ja

buvttadandoarjja. Boazodoallošiehtadusa ulbmil lea ovdanahttit boazoealahusa daid aigges aigai

mearriduvvon politihkalaš mihtuid ja njuolggadusaid mielde boazodollui.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Viidasitfievrredit Boazodoallošiehtadusa dakkar lađasin mii sihkkarasta buriid rammaeavttuid

boazoealahussii ja dassedis dietnasa boazoealahussii.

• Vuoruhit ođasmahttit boazodoallorusttegiid vai alkidahtta ja ovdanahtta ealahusa.

• Fuomašuhttit ahte boazodoallošiehtadus galga leat aktiivvalaš stivrenreaidu.

• Atnit boazodoallošiehtadusa veahkkin nannet nissonolbmuid oasi ealahusas.

• Sihkkarastit ahte boraspiriide goddon bohccot galget ollasii maksot boazoeaiggadiidda.

• Rahkadit njuolggadusaid nu ahte šiehtadalliin lea čielga ovddasvastadus ja rolla rahkadit

njuolggadusaid boazodoallošiehtadussii.

Vearro- ja divatpolitihkka

Lea darbbašlaš oažžut doarvai reaidduid mainna doaimmaha boazodoallobargguid sihkkaris vuogi

mielde earenoamaš dalkkadagain iešguđet jagiaigodagain. Dasa lassin darbbaša boazobargi

fievrruid. Lea dabalaš vuodjit skuhteriiguin, ATV, mohtorsihkkeliiguin, fatnasiiguin ja galvobiillaiguin

boazoealahusas, ja diekkar fievrruide ferte sahttit addot geasusvuoigatvuohta.

Stuora oassi buvttadandoarjagis, maid siidaoassi sahtta olahit, manna ruovttoluotta Stahtii divadiid

bokte maid boazoealahusas šaddet maksit.

Go opmodatvearru asahuvvo, de galga boazoealahussii leat sierranjuolggadus visttiid ja rusttegiid

ektui. Dan radjai ii leat vel mearriduvvon opmodatvearru ealahusa visttiide ja rusttegiidda.

Mii leat rahpasat alkidit ortnegiid ja sihkastit badjelmearalaš byrakratiija, vai sihkkarasta

ahte biebmoraidduid aktevrrat sahttet eambbo aiggi atnit buvttadeapmai ja unnit aiggi

halddahusbargguide.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Arvvoštallat jus boazoealahusa fievrruid doaibmagolut leat doarvai buhtaduvvon

boazodoallošiehtadusa bokte, go buohtastahtta eanandoalu ortnegiid ektui.

• Ahte halddahus ortnegat mat gusket vearuide ja divadiidda sahttet alkidahttojuvvot.

Dearvvašvuohta ja

birasdoaibmabijut

Bargat bohccuiguin lea fysalaččat gaibideaddji, ja lea stuora varra oažžut vigiid ja vattuid barggu

oktavuođas. Lea hui darbbašlaš buoridit bargodilalašvuođa boazodoalus, sihke dan ektui ahte

buoridit psykososiala dili ja fysalaš bargodili.

Buorre elliidčalgu lea mavssolaš boazoealahusas. Lea stuora noađđi boazoeaiggadiidda,

togavuddjiide ja ii unnimusat bohccuide, go nu ollu bohccot vuojahallet togii.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Doarjut dearvvašvuođa-, biras ja sihkarvuođadutkama (DBS), vai oaidna makkar faktorat čuhcet

 

boazobargiid obbalaš dearvvašvuođadillai, ja dan vuođul alggahit doaibmabijuid buoridan dihte

daid.

• Doarjut DBS-planaid ovdanahttit ja asahit ealahussii.

• Alggahit eastadeaddji doaibmabijuid, nugo aideceggema mii hehtte bohccuid vuojahallamis

togii.

Lotnolasealáhusat

Luondduresurssat biebmobuvttadeapmai buktet doaresbealde baikkiid

eanandollui barggu ja assama, seammas go dat lea vuođđu eara ealahusdoibmii.

Bargiidbellodat aigu lahčit dili nu ahte buohkat galget beassat navddašit

luondduvasahusaid.

Ulbmil lea seailluhit boazoealahusa valdoealahussan, muhto ferte maid addot vejolašvuohta

lotnolasealahusaide sidjiide geat dan haliidit ja darbbašit.

Iešguđetlagan guolastan ja bivdovuogit leat lassidienasin muhtin raje boazoeaiggadiidda.

Lea mearraluossabivdu ja javreguollebivdu mii lea leamaš lassidienasin, muhto maiddai

vilgesguollebivdu ja ruoššareappaid bivdin Finnmarkkus, mii lea veahkehan boazosapmelaččaid

ekonomalaččat. Mearrabiebmu lea stuora eksportagalvu, ja boazobargiide ferte addot

vejolašvuohta oasalastit guolasteamis ja bivddus.

Matkkošteamis ja turismmas leat guhkes arbevierru boazosapmelaččaid gaskkas. Dan ealahusas

leat ollu vejolašvuođat. Boazodoalloturisma ferte ovdanahttit oktan oassin sami ja nationala

matkkoštanealahusas. Earenoamaš borramušat, oktan daid earenoamaš vasahusaiguin maid

boazodoallokultuvra sahtta fallat, sahtta eambbogiidda šaddat stuorit markan. Lea čielggas ahte

boazodoalloturismmas leat rammaeavttut mat dahket ahte ođđa gelddolaš buktagat sahttet

ovdanahttot. Gelbbolašvuohta vanddardit luonddus lea hui avkkalaš earenoamažiid meahcastan

turismmas. Bohccobiergoreiden mii dahpahuvva Plassjes (Rorosrein) lea buorre ovdamearkan

positiiva ealahusovdaneapmai, maid ferte eara guovlluin maid eambbo bargat.

Fuolahus- ja oahpahusbalvalusat heivehuvvojit manaide ja nuoraide, geain leat earenoamaš

darbbut, ja vuorasolbmuide, go asahuvvojit doaibmafalaldagat ja obbalaš oahpaheapmi

manaidgarddiide, skuvllaide ja eara asahusaide. Dat sahttet lasihit dietnasa orohagaide ja

ovttaskas boazosapmelažžii.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Lahčit dili vai lea vejolaš doaimmahit iešguđetlagan lotnolasealahusaid.

• Arvvoštallat njuolggadusaid vai galga leat vejolaš fievrredit turisttaid ealu lusa.

• Arvvoštallat mearraluossabivddu bivdinaiggi njuolggadusaid.

• Sihkkarastit ahte njuolggadusat valdet vuhtii lotnolasealahusaid.

• Matkkoštanealahusa profešonaliseren galga šaddat ođđa vuoruhansuorgi.

• Falaldagat ja balvalusat boazosapmelaččaid mahtus ja kultuvrras galget

viidasitovdanahttojuvvot.

DJO – dutkan ja ovdánahttin

Bargiidbellodat aigu nanosmahttit innovašuvdna ja dutkama fokusa juohke

lađđasis arvoraiddus.

Juolluduvvo ruhta jahkasaččat dutkamii boazodoallošiehtadusa bokte. Systematiserejuvvon ja

lagat gulahallan gaskal dutkanbirrasa ja boazoealahusa sahtta nanosmahttit dutkankvalitehta ja

mielddisbuktit lassaneami innovašuvnnas ja ovdaneamis. Dutkandasi identifiserendasi barggus

berre arvvoštallat asahit sierra vaikkuhangaskaomiid Norgga dutkanrađis, earenoamažiid eambbo

dutkat dalkkadatrievdama ja dan vaikkuhusaid.

Teknologiija ovdanahttin ja geavaheapmi adda ođđa vejolašvuođaid boazoealahussii. GPS/

radiorusttegat bohccuide, dronat ja ovdanahttit eambbo heivvoleappot fievrruid, mat fas

buoridivčče boazosapmelaččaid bargodili.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Lahčit dili nu ahte šaddet eambbo ja koordinerejuvvon gaskaoamit, mat movttiidahtaše

eambbo dutkamii.

• Eambbo vuoruhit biebmofagalaš dutkama bohccobierggu harrai.

• Lasihit dutkanruđaid boazodoallošiehtadusa bokte.

• Doarjut teknologalaš ovdaneami ja innovašuvnna ealahussii dala ja ođđa programmaid bokte.

Boazolohku

Boazolohku galga leat guohtoneatnamiid ektui. Jus galga unnidit boazologu, de ferte čađahuvvot

dainna lagiin ahte vasihuvvo leat vuoiggalažžan, mii fas dagaha vuordevašvuođa ealahussii.

Boazologu unnideapmi ferte vuhtiivaldit siidaosiid geat ovdal leat čuovvulan eisevalddiid ovdalaš

unnidangaibadusaid, vai sii eai darbbaš unnidit ealuid maŋggageardanit.

Boazolohku ferte mearriduvvot orohagaid iežaset arvvoštallamiid guohtoneatnamiid ektui ja

doaimmaid vuođul. Ceavzilis boazologu indikahtoriid eavttut leat dahkkon searvalaga boazodoalu

airasiiguin ja dat berre leat vuođđun dalle go Boazodoallostivra mearrida alimus boazologu. Ferte

čielggaduvvot man ollu bohccuid okta boazoeaiggat darbbaša go boazoealahus lea valdobargun/

valdoealahussan. Dassa go dakkar guorahallan ja čielggadeapmi lea čađahuvvon, de ferte biddjot

vuođđogeasus, mii sihkkarasta ahte boazologuvuolideami dihte eai gartta boazoeaiggadat heaitit

ealahusain.

Boazodoallolaga raŋggaštanvejolašvuođat rahpet vejolašvuođaid sahkkohit boazoeaiggadiid,

mii lea oassin dasa movt čađahit mearradusaid boazologuvuolideami harrai. Sahkuid sturrodagat

fertejit leat heivvolaččat dan ektui vai olahit mearriduvvon boazologu, seammas go lea dakkar

dasis ahte boazobargit eai gartta guoros gieđaid, maŋŋil go leat massan eallamušvuođu.

BARGIIDBELLODAT AIGU:

• Čielga rammaid boazologu ektui, diehtit man oallugiin lea boazoealahus valdoealahussan ja

čielga guohtonrajiid juohke jagi aigodahkii.

• Vuđolaččat bargojuvvon ja čielga vaikkuhangaskaomiid ja raŋggaštusaid go rihkkot

mearriduvvon boazologu.

• Ahte siidaoassi gii lea čuvvon boazologu vuolidangaibadusa, ii galgga šat darbbašit ain

eambbo unnidit boazologu dalle go earat geat eai leat vuolidan ovdal ja dalle go muhtin

siidaoassi lea lasihan boazologu.

• Ahte mearriduvvo vuođđogeasus mii suddje ja sihkkarasta vai boazobargit eai gartta heaitit

ealahusas.

• Ahte galga sahttit asahit sierranjuolggadusaid doarjjaortnegiidda go boazologu leat vuolideami.

• Ahte orohagat/siiddat galget sahttit lasihit boazologu, jus mearriduvvon eavttut čajehit dan.

Arbeiderpartiet Postboks 8743

Youngstorget 0028 Oslo

Tlf: 24 14 40 00

post@arbeiderpartiet.no

arbeiderpartiet.no

ovdasiidui govven: Erik Brenli

Bargiidbellodaga stuoradiggejoavku valljii ođđajagimanu 2015 lavdegotti, mii

galggai rahkadit boazodoallopolitihkalaš sajadaga Bargiidbellodahkii. Lavdegottis

leat čuovvovaččat:

• Mariann Wollmann Magga, Samediggejoavku, jođiheaddji

• Inga-Lill Sundset, samepolitihkalaš rađđi, Nordlanda

• Knut Storberget, ealahusjuogus, Hedemarku

• Asmund Aukrust, energiija- ja birasjuogus, Akershus

• Hagbart Gronmo, Samediggejoavkkus, čalli

ČUOVVOVAŠ MIHTUT LEDJE DEFINEREJUVVON LAVDEGOTTI BARGUN:

≪Boazodoallopolitihkalaš geavahanvuogadat galga lahčit dili nu ahte boazodoalus

leat doarvai guohtoneatnamat, olmmošlaš resurssat ja eara rammaeavttut vai lea

ceavzilis boazosami ealahus, maiddai 2050. Go galga dustet dieid hastalusaid

positiiva ovdanemiin ja mii lokte boazoealahusa, de galget Bargiidbellodaga

politihkalaš organat alggahit viiddis barggu mainna ovdanahttit boahtteaiggi

boazodoallopolitihka. Boazodoallopolitihkalaš geavahanvuogadat galga geassit

valdolinjjaid Bargiidbellodaga boazodoallopolitihkain gitta 2050 radjai. ≫

Stuoradiggejoavku meannudii geavahanvuogadaga loahpalaččat njukčamanu 2017.

Ekonomalaš rammat dan geavahanvuogadahkii lea boazodoallošiehtadus ja

asahuvvon ortnegat mat movttiidahttet ovdaneami ja doaimmaid boazodollui. Go

geavahanvuogadat rasttilda ramma rajiid, de namuhuvvo dan birra sierra.

Språk Norsk - NorwegianSpråk Sami - Samisk
Web levert av CustomPublish AS