Boazodoallu - Bargiidbellodaga sámediggeválggaprográmma 2005
Bargiidbellodaga višuvdna boazodoallopolitihka dáfus lea oadjebasvuohta boazosámi servodahkii, ja ahte sii geat barget boazodoalus galget sáhttit eallit dainna. Dál doaimmahuvvo boazodoallu 40 % Norgga areálas.
Barggus olahit buoret dássádaga ealáhusa resursavuođu ja olbmuid logu gaskka, geat galggaše oažžut sisaboahto- ja bargovejolašvuođaid ealáhusas, lea dehálaš movttiidahttit stuorát árvoháhkamii ovttaskas boazoeaiggádiid dásis.
Boazodoallu galgá maiddái boahtteáiggis leat guovddáš sámi ealáhusvuođđun, ja dat mielddisbuktá ahte servodat atná ovddasvástádusa gáhttet boazodoalloeatnamiid mearkkašahtti sisabahkkemiid vuostá, mat billisit ja ráfehuhttet boazodoalu birgenlági.
Boazodoallopolitihka hábmemis áigu Bargiidbellodat vuhtii váldit iešguđet doaibmadilálašvuođaid riikka iešguđet guovlluin.
Dat eaktuda ahte čađahuvvo boazodoallopolitihkka mas stáhta ja eará almmolaš hálddašeami ásahusat váldet ovddasvástádusa sihkkarastit boazosápmelaččaide sihkkaris ja dássedis gálvojođu. Bargiidbellodat áigu bargat dan ovdii ahte Norgga bohccobiergu oažžu geainnu EU ja eará riikkaidgaskasaš márkaniidda. Bargiidbellodat dáhttu ahte boazodoalu árvoháhkanprográmma doaibmabijut eambbo manaše gálvohutkamiidda ja bohccobiergogálvvuid márkanfievrredeapmái.
Bargiidbellodat áigu čađahit boazodoallopolitihka mii aktiivvalaččat deattuha juogadanprinsihpa, ja mas guohtunváriid bealuštahtti hálddašeapmi lea guovddážis. Eallostruktuvra, optimála njuovvanlogut ja sihkkaris njuovvanstruktuvra leat dán dáfus dehálaš elementtat. Ovttadássásašvuođa doaibmabijut fertejit heivehuvvot iešguđet dilálašvuođaide. Ekonomalaš vuogádagat ja doaibmabijut fertejit heivehuvvot nu ahte buot ja buot agi nissonolbmot sáhttet daiguin ávkkástallat.
Bargiidbellodat áigu lágidit dilálašvuođaid dasa ahte mánát ja nuorat sáhttet searvat boazodoalloguoskevaš doaimmaide sihke oahpahusoktavuođas ja astoáiggis, ja maiddái oččodit áigái demokráhtalaš ja dávgadis stivrenvugiid ovttasráđiid boazodolliiguin, báikkálaččat, guovllulaččat ja riikkaviidosaččat.
Boazodoallopolitihka hábmemis áigu Bargiidbellodat vuhtii váldit iešguđet doaibmadilálašvuođaid riikka iešguđet guovlluin.
Dat eaktuda ahte čađahuvvo boazodoallopolitihkka mas stáhta ja eará almmolaš hálddašeami ásahusat váldet ovddasvástádusa sihkkarastit boazosápmelaččaide sihkkaris ja dássedis gálvojođu. Bargiidbellodat áigu bargat dan ovdii ahte Norgga bohccobiergu oažžu geainnu EU ja eará riikkaidgaskasaš márkaniidda. Bargiidbellodat dáhttu ahte boazodoalu árvoháhkanprográmma doaibmabijut eambbo manaše gálvohutkamiidda ja bohccobiergogálvvuid márkanfievrredeapmái.
Bargiidbellodat áigu čađahit boazodoallopolitihka mii aktiivvalaččat deattuha juogadanprinsihpa, ja mas guohtunváriid bealuštahtti hálddašeapmi lea guovddážis. Eallostruktuvra, optimála njuovvanlogut ja sihkkaris njuovvanstruktuvra leat dán dáfus dehálaš elementtat. Ovttadássásašvuođa doaibmabijut fertejit heivehuvvot iešguđet dilálašvuođaide. Ekonomalaš vuogádagat ja doaibmabijut fertejit heivehuvvot nu ahte buot ja buot agi nissonolbmot sáhttet daiguin ávkkástallat.
Bargiidbellodat áigu lágidit dilálašvuođaid dasa ahte mánát ja nuorat sáhttet searvat boazodoalloguoskevaš doaimmaide sihke oahpahusoktavuođas ja astoáiggis, ja maiddái oččodit áigái demokráhtalaš ja dávgadis stivrenvugiid ovttasráđiid boazodolliiguin, báikkálaččat, guovllulaččat ja riikkaviidosaččat.
Skriv ut
Tips en venn