Dieđáhus sámi ásahusovdáneami birra

Dieđáhus sámi ásahusovdáneami birra
Čállán Willy Ørnebakk
BB sámediggejoavkku Parlamentáralaš jođiheaddji
Máŋgalot jagi lea stuora báikkálaš beroštupmi sámi kultuvrra ealáskahttimii dagahan ahte mis dál leat ollu sámi ásahusat juohkásan ollu iešguđet beroštansurggiide ja stuora geográfalaš viidodahkii. Guhkes áiggi lea Sámedikkis leamašan sávaldat obbalaččat divaštallat Sámedikki politihka ásahusaid ektui.
Bargiidbellodaga sámediggejovkui lea leamašan hui dehálaš ahte sámi ásahusovdáneami dieđáhus galggai váikkuhit bajideame Sámedikki guottuid ja oainnu dain proseassain mat čađaáigge dáhpáhuvvet sámi ásahusaid birra almmolašvuhtii, ja ahte Sámediggi iežas digaštallamiiguin galggai čielggadit muhtin dehálaš prinsihpaid nu ahte ásahusat maŋit áiggis galget vásihit diehttevašvuođa ja seammalágan meannudeami.

Almmolašvuohta
Sámediggi lea diehttelasat searvan nuppástuhttinproseassaide mat leat leamašan ásahusain maidda addá jođihandoarjaga. Ovdamearkan lea Samien Sijte organiseren Snoasas mii guhkes barggu bokte lea rievdaduvvon searvvis vuođđudussii. Ja Olmmáivákkis Gáivuonas lea viiddis oktiibiddjojuvvon bargojoavku máŋga jagi bargan ovddidit evttohusa oktii organiseret Ája, Riddu Riđđu ja eará ásahusaid mat leat čohkkejuvvon dohko. Sihke Sven Roald Nystø ja Áili Keskitalo leaba fuolahan ahte Sámediggi lea searvan dáid bargguide hui aktiivvalaš lági mielde. NSR sámediggeráđit leat iehčanassii čađahan dáid proseassaid, ja ii Sámedikki dievasčoahkkin, iige almmolašvuohta leat leamašan fárus dahje ožžon dieđuid ovdal maŋŋelgihtii. Sámedikki dievasčoahkkin šaddá go gieđahallá dieđáhusa, fárus hábmeme Sámedikki politihka viidáset bargui dálá ja boahttevaš proseassain mat leat riikkas. Mii leat juo olahan dan ahte báikegottit váldojuvvojit fárrui, ja ahte divaštallamat ja ságastallamat leat álgán proseassaid ovdal. Dássážii lea leamašan nu ahte konklušuvnnat juo leat dahkkojuvvon dain geat leat fárus go barggu birra gullostuvvo.

Oassálastin ásahusstivrrain
Sámedikkis lea áiggi mielde leamašan iešguđetlágan ja vuoigatmeahttun oaidnu dán gažaldahkii. Lea čielggas ahte dat eanet ovddasvástádusa bidjá ja geatnegahttá Sámedikki go Sámediggi nammada muhtin stivrii ovtta dahje eanet áirasiid, ja lea čielggas ahte dat addá ásahusaide eanet lagasvuođa Sámediggái. Sámediggi lea ovdamearkka dihte nammadan stivraáirasa Samien Sijte:i Snoasás, Árranii Divttasvuonas ja Lásságámmii Omasvuonas, seammás go leat biehttalan nammadit áirasa Sitje Jarngei Aarbortes ja Ájai Gáivuonas, vaikko sii hirbmadit leat sihtan dan dahkat. Bargiidbellodagas eai leat stivrenhimut, nugo muhtumat čuoččuhit, muhto mii čielgasit dáhkidit ahte buohkaid galgá meannudit vuoiggalaččat ja diehttevaččat.


Fitnodatmálle
Dieđáhus deattuha ahte Sámedikkis galgá vuolggasadjin ahte ásahusat maid stivrraide galgat searvat, berrejit organiserejuvvot vuođđudussan, molssaevttolažžan oasusfitnodahkan. Dál gávdnojit buot lágan mállet, nugo searvvit, oasussearvvit, oasusfitnodagat ja vuođđudusat. Min oaidnu lea hui lávgalagaid daid gáibádusaiguin mat eiseválddiin leat stáhtalaš ruhtadeapmái, ja dasto maiddái báikkálaš áŋggirdeddjiid vejolašvuođaiguin oažžut čađahuvvot iežaset nieguid. Dat mearkkaša ahte ovdamearkka dihte ahte jus Riddu Riđđu ii rievdat organiserema searvvis vuođđudussii dahje oasusfitnodahkii, de eai boađe goassege oažžut daid ruđaid mat čuvvot váldofestiválastáhtusa mielde. Jus Ája Gáivuonas ja Várdobáiki Skánihis eai organisere iežaset oasussearvvis oasusfitnodahkii dahje vuođđudussii, de šaddá váttisin oažžut stáhtalaš ruhtadeami plánejuvvon huksemiidda. Mii háliidit ahte Sámediggi galgá čielggas dasa ahte mii galget leat aktiiva veahkki, ja veahkehit resurssaiguin nu ahte buohkat geat háliidit, galget sáhttit čađahit dakkár proseassaid.

Ovttastahttin
Lea čuoččuhuvvon ahte dieđáhus čoahkkáigeassá ahte ásahusaid ferte bákkus bidjat oktii. Dát ii leat riekta. Dieđáhus bidjá vuođđun makkár oaidnu Sámedikkis galgá leat go mátkkošta čoahkkimii gos galgá álggahit boahttevaš proseassaid ovttas eará ruhtadeddjiiguin ja eaiggádiiguin. Sihke dán dieđáhusas ja lávdegotti gieđahallamis deattuhuvvo garrasit ahte dát proseassat galget dáhpáhuvvat searvevuođas mas gulahallan ja ovttasbargu gaskal ruhtadeddjiid ja ásahusaid lea vuođđun iešalddis prosessii.
Sámediggi doarju jahkásaččat ásahusaid sullii 50 miljovnna ruvnnuin, mii lea njuolggo doaibmadoarjja. Prošeaktaruđat bohtet lassin. Mii liikká diehtit ahte buohkain leat gáržžes bušeahtat ja rahčet birgeme beaivválaččat. Hástalusat leat mihá eambbo go vejolašvuođat mat Sámedikkis leat addit varas ruđaid, ja lea dehálaš jearrat ahte ferte go visot leat nugo lea leamašan, dahje sáhttá go bargguid čoavdit eará ládje. Dárbbaša go 3-4 telefondiŋgojumi, revisoraid, rehketdolliid dahje hálddašeddjiid seamma guovddážis dahje seamma gilis? Ii go leat deháleabbo gávdnat organiserema mainna buoremusat nákce leat ovdánahttinoasseváldi mii fuomášumi bidjá boahtteáigái?
Márkomeanu festivála Skánihis lea aitto ohcan ruđaid guorahallat boahtteáiggi organiserema, ja ohcamis čilgejuvvo ahte buot bargo- ja bálkádilálašvuođat čovdojuvvojit ránná Várdobáikki bokte, ja go otná dilis leat nu ollu eaktodáhtolaš bargit, lea dat riska ahte “visot sáhttá duššin šaddat”. Gáivuonas leat moadde jagi áigge vásihan ahte ásahusat seamma visttis eai nagodan soabadit buot álkimus áššiid dáfus: Ájas leat báikkálaš borramušat dehálaš vuoruhansuorgin, muhto Riddu Riđđu- festivála lágiduvvui liikká catering – dárjumiin mii Romssas vižžojuvvui, seammás go guovddáža gievkkan ii geavahuvvon! Dáiguin ovdamearkkaiguin eat cuiggot ovttage, muhto dušše čájehit duohta dáhpáhusaid ja hástalusaid mat liikká bures livčče sáhttán vižžojuvvon eará guovlluin riikkas.
Lea dárbbašlaš ahte Sámedikkis lea čielga oaidnu boahttevaš organiserema gažaldahkii, ja ahte mii sáhttit leat olggobealde bealálažžan geat veahkehit báikkálaččat digaštallat mot áššiid sáhttá čoavdit. Dál leat juo álggahuvvon ođđasisorganiserenproseassat ollu geográfalaš guovlluin museaođastusa oktavuođas, ja Bargiidbellodagas lea stuora jáhkku dasa ahte dát bargu mii dál dahkkojuvvo sáhttá leat ovdamearka maid sáhttá čuovvut. Bargojoavku mii lea bargan Gáivuonas lea buktán iežas raportta cuoŋománus – 08, ja dás oaidná ahte sáhttá jurddašit áibbas ođđasit.

Lea go bellodagain politihkka?
Sámediggeráđđi lea ovdanbidjan dieđáhusa mii čilge Bargiidbellodaga politihka muhtin guovddáš prinsihpalaš gažaldagain, ja Sámedikki bellodagat leat dál vuohččan bovdejuvvon fárrui hábmet Sámedikki politihka dáin surggiin áibbas rahpasit. NSR ii leat dán rádjái háliidan digaštallat dáid gažaldagaid, muhto dušše deattuhan ahte dieđáhus galgá gulaskuddamii. Midjiide lea veadjemeahttun ipmirdit dan earáládje go ahte NSR:s vuos ii leat (vaikko 18 jagi lea juo gollan) makkárge čielga politihka dán suorggis.
Galgá go Sámedikkis leat dievas rabasvuohta dáid proseassaid birra? Galgá go leat čielga oaidnu go ásahusat bivdet ahte Sámediggi galgá searvat sin stivrraide? Galgat go váikkuhit ahte sii organiserejit iežaset nu ahte devdet stáhta gáibádusaid stáhtalaš ruhtadeami oktavuođas? Lea go jierpmálaš searvat proseassaide main lea ulbmilin bargat dan ala ahte oažžut buoremusat ávkki dain ruđain maid hálddaša?
Bargiidbellodat ii áiggo spiehkastallat dáin gažaldagain.