Magnhild Mathisen sagastallan Sámedikke dievasčoahkkimis
Finnmárkku riddoguolástanlávdegotti birra
Bargiidbelloga sámediggejoavku lea hui duhtavaš dal go sámi vuoigatvuođat sihkkarastejuvvot maid vuotna ja riddoguovlluin go dat lea čielgaduvvon Riddolávdegottis
2008-05-29 Webmaster-I
Finnmárkku riddoguolástanlávdegotti birra
Go Finnmárkku lahka bođi (2005) de lei dat ovtta historjálaš juohku oamasteamis ja halddašeamis ressursaid ektui Finnmárkkus. Bargiidbelloga sámediggejoavku lea hui duhtavaš dal go sámi vuoigatvuođat sihkkarastejuvvot maid vuotna ja riddoguovlluin go dal lea čielgaduvvon Riddolávdegottis, ja hálidan maid giitit Carsten Smith go lávdegoddi lea buktán ovtajienalaš árvalusa.
Áigi maid lea geargan dan čáhppes historjás mearra sámis
Illudan maid go vuoigatvuođat Finnmárkku albmoga ektui ii oru heitejuvvon oale rájes go dat vuoigatvuođat lea áiggiid čađa geavahuvvon albmogis geat orrut daid guovlluin, lea maid dehálaš prinsihppa.
Lávdegotti lea maid gávnnahan ahte vuonain ja riddogáttiid ássiin Finnmárkkus, historjálaš geavahemi ja eamiálbmogiig ja minoritehtaid álbmotrievtti skihkaldagaid vuođul lea vuoigatvuohta guolástit mearas olggobealdde Finnmárkku, álbmot rievtti ektui. Vuoigatvuohta galgá gustot buot álbmotjoavkuide Finnmárkkus – doarjut mii maid Bargiidbellodaga guovlu prinsihppa.
Min joavku maid oaivilda ahte mearrasámi guovllut sihkkarrastejuvvot dal, ja assan ja beaktil báikegottit maid ealáskuvvojit, ja nuorat álget fas guolásteadjin, doppe šaddá buorre doaivu guolásteapmái.
Olbmot mearrasámiid ja riddoguovlluin fertejit maid oaččut eallinláibi daid ressursaid vuođđul. Dat orru bures sihkkaratesjuvvon Smith lávdegottis. Dat addá maid positiiválaš ovdemuni mearrasámi guovlluide, go min nuorat ožžot fas jahku guolásteapmai.
Go dat rievideapmi mii leamašan riddu ja vuonna guolasteaddjin šaddá varra nohkat jus Stuorradikki dal oačču dan ovtajienalaš mearradusa Sámedikkis. Ja dat ášši ii sáhte man ge láhkkai maŋiduvvot, go de gal nohká mearrásámi kultuvra maid.
Go Finnmárkku lahka bođi (2005) de lei dat ovtta historjálaš juohku oamasteamis ja halddašeamis ressursaid ektui Finnmárkkus. Bargiidbelloga sámediggejoavku lea hui duhtavaš dal go sámi vuoigatvuođat sihkkarastejuvvot maid vuotna ja riddoguovlluin go dal lea čielgaduvvon Riddolávdegottis, ja hálidan maid giitit Carsten Smith go lávdegoddi lea buktán ovtajienalaš árvalusa.
Áigi maid lea geargan dan čáhppes historjás mearra sámis
Illudan maid go vuoigatvuođat Finnmárkku albmoga ektui ii oru heitejuvvon oale rájes go dat vuoigatvuođat lea áiggiid čađa geavahuvvon albmogis geat orrut daid guovlluin, lea maid dehálaš prinsihppa.
Lávdegotti lea maid gávnnahan ahte vuonain ja riddogáttiid ássiin Finnmárkkus, historjálaš geavahemi ja eamiálbmogiig ja minoritehtaid álbmotrievtti skihkaldagaid vuođul lea vuoigatvuohta guolástit mearas olggobealdde Finnmárkku, álbmot rievtti ektui. Vuoigatvuohta galgá gustot buot álbmotjoavkuide Finnmárkkus – doarjut mii maid Bargiidbellodaga guovlu prinsihppa.
Min joavku maid oaivilda ahte mearrasámi guovllut sihkkarrastejuvvot dal, ja assan ja beaktil báikegottit maid ealáskuvvojit, ja nuorat álget fas guolásteadjin, doppe šaddá buorre doaivu guolásteapmái.
Olbmot mearrasámiid ja riddoguovlluin fertejit maid oaččut eallinláibi daid ressursaid vuođđul. Dat orru bures sihkkaratesjuvvon Smith lávdegottis. Dat addá maid positiiválaš ovdemuni mearrasámi guovlluide, go min nuorat ožžot fas jahku guolásteapmai.
Go dat rievideapmi mii leamašan riddu ja vuonna guolasteaddjin šaddá varra nohkat jus Stuorradikki dal oačču dan ovtajienalaš mearradusa Sámedikkis. Ja dat ášši ii sáhte man ge láhkkai maŋiduvvot, go de gal nohká mearrásámi kultuvra maid.
Skriv ut
Tips en venn