Guolleearregávpi ferte bissehuvvot - Čálli sámediggeeáirras Josef Vedhugnes, Bargiidbellodat

Cealkka ”Lagasvuohta addá vuoigatvuođa” sáhttá jávkat, jus guolástusministtar ja guolástuseiseválddit dál eai bissehišgoađe dan viiddis earregávppašeami ja earresentraliserema mii dađistaga čohkke earriid moatti eaiggádiidda.

Varas earrestatistihkas 2005 ovddas sáhttá oaidnit ahte vuotnaguovllut Finnmárkkus goariduvvojit. Vuotnagielddain Porsáŋggus, Davvesiiddas, Deanus ja Unjárggas leat áibbas unnán bivdofatnasat dorskeeriiguin. Porsáŋggus lea registrerejuvvon 6 guolásteaddji geain lea earri, Davvesiiddas 21, Deanus 5 ja Unjárggas 6, oktiibuot dahket earit 3 duhát tonna, 0,4 % olles Norgga earis.
Seammás oaidnit ahte Røkkes leat 16 bivdofatnasa 45 duhát tonnain/6,4% olles Norgga dorskeearis mii lea oktiibuot 702 duhát tonna. Olles Finnmárkku earri lea 59 duhát tonna/8,4% olles earis. Dasto oaidnit ahte bivdofanasgoasttideaddjit Austevoll gielddas oktiibuot oamastit 49 duhát tonna/7% olles Norgga earis. Juoga ferte leat endorii mannan juogáduspolitihkain Norggas?

Dás oaidnit ahte erenoamáš mearrasáme guovllut eai leat vuoittu beale go lea sáhka bivdofatnasiin eriiguin. NRK-TV duohtavuođaprográmma čájehii ahte ostet eriid boaittobeale guovlluin ja sirdet daid guovddáš guovlluide nannen dihtii stuorra bivdofanasgoasttideaddjiid ja vuostáiváldinrusttegiid. Dát mielddisbuktá ahte guolásteapmi smávit guolástuservodagain sáhttá jávkat, doaimmaid ferte bidjat johtui vai dát oalát eai ”doaje čielggi”.
Finnmárkkus leat moanat mearrasáme ja máŋggakultuvrralaš vuotnagilážat. Vejolašvuođat bivdit meara leat eaktun jus vuotnagilážat galget ceavzit. Olbmot dáid vuonain leat geahččalan birget daiguin maid luondu addá sihke gáttis ja mearas. Boahtteáiggis fertejit olbmot oažžut vuoigatvuođa ja vejolašvuođa bivdit meara, maiddái smávit fatnasiiguin. Galgá leat dárbbašmeahttun oastit divrras eriid. Lea maid nuoraide šaddan veadjemeahttun álgit guolástemiin go guolleearit leat šaddan gávpegálvun.

Dasa lassin fertejit gávnnahit čovdosiid eará mearkkašahtti váttisvuođaide, ea ea beassangáržžádusaide mat dahket ahte dat smávimus fatnasat, nu mahkáš dat mat eanemusat gillájit gonagasreappá geažil, eai beasa searvat dán buorre bivdui. Jus álbmogis vuonain ii galgga šat leat vuoigatvuohta ávkkástallat mearrariggodagaid, de jávká maid ássanvuođđu mii lea dáid guovlluin leamaš geađgeáiggi rájes.

Jus earit ain galget čohkkejuvvot moatti gieđaid gaskii ja mii ain olggušta daid unnimus fatnasiid, šaddá ođđasit bággofárren ja goarideapmi vuotnaguovlluin. Dát ii sáhte leat buorrin ii Norgii iige Finnmárkui. Mii dárbbašat olbmuid boaittobeale guovlluin, ja erenoamážit mearrasáme báikegottiin. Guovllučoahkkebáikkit dárbbašit guovllu birrasis vai sáhttet ovdánit ja hukset bálvalusfálaldagaid.

Stuorradiggi ja Ráđđehus ferteba johttileamus lági mielde čađahit čielggadusa gos boađusin galgá leat ahte sápmelaččain ja earáin galgá leat vuoigatvuohta mearrabivdui Finnmárkku olggobealde, gos maid vuollerádjeearri fatnasiidda vuolil 10 m nannejuvvo. Dasa lassin ferte sihkkarastit besteneriid nuorat guolásteaddjiide vai sii besset searvat bivdui smávit fatnasiiguin almmá geafahuvvat divrras fatnasiid ja eriid geažil.

Ii sáhte leat nu ahte šaddá earreortnet mii ovttabeallásaččat doarju earregávppašeami, ja gos ruhtafámuin sáhttet oastit liigeeriid, ja dasto sirdit daid eret báikegottiin.