Iešheanalis sámepolitihkka

Iešheanalis sámepolitihkka

Ovddit sámediggeráđđi dávžžastii sámepolitihkalaš niibbiid ovdal juovllaid. Áviisačállosiin juovlamánu 22. ja 27. beivviid 2007 sivahallaba ovddeš presideanta Aili Keskitalo ja ovddeš ráđđelahttu Randi A. Skum Bargiid¬bellodaga ja dan ođđa Sámediggeráđi passiivvalažžan ráđđehusa ektui. Earret eará dan geažil go Sámediggi ii searvan dálkkádatšiehtadallamiidda Balis ja go eai leat leamaš konsultašuvdna¬čoahkkimat ráđđehusain.

Rievtti mielde fallehit ovddeš ráđđepolitihkárat dás iežaset. Sáhttá leat sivva cuiggodit ráđđehusa go ii doarvái aktiivvalaččat oččodan sámiid mielde dálkkádatkonferánsii Balii. Ráđđehusas lea dieđusge iešheanalis ovddasvástádus fuolahit das ahte sámit besset leat mielde váikkuheamen. Muhto dainna lágiin dattetge ii sáhte cuiggodit ráđđehusa almmá geahčakeahttá vuos dan maid Sámediggi ieš lea dahkan riikkaidgaskasaš dálkkádathástalusaid ektui. Duohtavuohta lea dat ahte ovddit Sámediggeráđđi ii vuoruhan dálkkádatkonvenšuvdnabarggu dalle go dat lei stivremin gitta čakčamánu loahpageahčai 2007:s. Dasa sáhttet dieđusge leat ollu sivat, nugo ovdamearkka dihte unnán kapasitehta ja gelbbolašvuohta dahje váilevaš politihkalaš dihtomielalašvuohta ja dáhttu. Dat go ráđđehusa ná garrasit cuiggodit dán áššis lea danne seamma go garrasit cuiggodit dan ovddit Sámediggeráđi. Ain juo nugo mun oainnán ášši, de galgat mii leat njunnožis ja leat mielde bidjamin eavttuid, eatge leat mielde dušše dego čikŋan delegašuvnnas, jos Sámediggi galgá searvat riikkaid¬gaskasaš bargui olmmoš¬vuoigatvuođaiguin ja ceavzilis ovdánemiin. Dat ahte beare njuiket girdái almmá ráhkkankeahttá bures ovddalgihtii guhkit áiggi, lea dadjat dal juo áibbas dohkkemeahttun. Ovddit ráđđi ii lean ráhkkanan dálkkádatáššis, vaikko leage dahkan buori barggu eará birasáššiiguin, nugo ovddit várrepresideanta Johan Mikkel Sara lea čujuhan.

Dás duohko ferte Sámediggi aktiivvalaččat searvat riikkaidgaskasaš dálkkádatbargui ja leat mielde váikkuheamen dan. Dasa dárbbašuvvojit resurssat ja gelbbolašvuohta. Mun deattuhin dan juo čoahkkimis olgoriikkadepartemeantta stáhtačálliin Elisabeth Walaasiin juovlamánu 20. b., ja dovddahin seammás ahte Sámediggi ferte oažžut ruđalaš rámmaeavttuid vai ollislaččat ja aktiivvalaččat sáhttá searvat daid riikkaidgaskasaš proseassaide main lea mearkkašupmi eamiálbmogiidda. Mun barggan ulbmillaččat dainna ahte oažžut rámmaeavttuid dan bargui 2009 bušeahtas.

Sámedikkis lea konsultašuvdnašiehtadus ráđđehusain. Šiehtadus guoská juohkelágan láhkaáššiide ja hálddahuslaš doaibmabijuide main sáhttá leat váikkuhus sámi beroštumiide. Konsultašuvnnat galget čađahuvvot dalle go ráđđehus árvvoštallá álggahit doaibmabijuid. Go Keskitalo cuiggoda ođđa Sámediggeráđi ahte ii leat čuovvolan konsultašuvdnašiehtadusa danne go eai leat dollojuvvon politihkalaš konsultašuvdnačoahkkimat maŋŋá go son válljii guođđit ráđi, de báhcá son guoros áibmui. Mun lean ohcalan álgaga ráđđehusa bealis go guoská dasa ahte heivehit Norgga rievtti ILO konvenšuvnna nr 169:ii, Sámedikki formálalaš saji čilgemii, bušeahttaprosedyraide ja Sámedikki ođđa válganjuolggadusaide. Jahkebeallásaš konsultašuvdnačoahkkimis Bargo- ja searvadahttin¬ministariin juovlamánu 12. b. 2007 lei maid ovttaoaivilvuohta das ahte álggahit konsultašuvnnaid láhkabarggu ektui oččodit Sámedikki sierra riektasubjeaktan, bušeahttaprosedyraid ektui sámi ulbmiliidda ja Sámedikki válganjuolggadusaid ektui.

Go guoská eará stuorra konsultašuvdnaproseassaide nugo ođđa minerálaláhkii ja luondduriggodat¬láhkii, de lea ráđđehus dál daiguin bargamin nugo dallege go Sámediggeráđđi Keskitalo luobai čakčamánus 2007. Ii galgga báhcit makkárge eahpádus das ahte ođđa Sámediggeráđđi ii váldde ovddasvástádusa ja čuovvol konsultašuvdnašiehtadusa, sihke danne go dat lea deaŧalaš eaktu Sámedikki árvvus atnimii sámiid ovddasteaddjin álbmogin ja eamiálbmogin, ja danne go dat váikkuha buoret ja eanet legitiimma čovdosiid olles servodahkii.

Lea maid nu ahte politihkalaš čovdosat eai gávdno dušše formálaprosedyraid ja prisihpaide darvá¬neami bokte. Vejolaš lea ahte ođđa Sámediggeráđđi lea čeahpit go ovddit ráđđi guldalit ja ságastallat ovttas eará politihkalaš mearrideaddjiiguin, muhto Keskitalo meaddá jos son jáhkká ahte dán lágan dáidu čuohcá formálalaš ovttasbargovugiide ja fuonida Sámedikki posišuvnna ja luohtehahtti¬vuođa.

Sámediggeráđđi goziha dieđusge konsultašuvdnačoahkkimiin maiddái sámi vuoigatvuođaid ja beroštumiid. Sámi álbmot dat leat válljen Bargiidbellodaga sámediggejoavkku ja addán dasa fámu stivret Sámedikki buoremusat ávkin sámi servodahkii. Dat lea dieđusge mu vuolggasadji ja mu doaibma. Danne oaivvildan mun ahte Bargiidbellodaga sámediggejoavkkus dieđusge lea iešheanalis sámepolitihkka.