Sámediggeáirras Ronny Wilhelmsen bokte
Báikegotteolbmot ja resurssaguovllut
Mun gáibidan duođalaš bargovuoheami stáhta beales vai sii rahkadit ollislaš plána go lea sáhka suodjalit guovlluid ja go vuoigatvuođat juohkojuvvojit nannámis ja mearas.
Jus stáhta ii hálit dahje nákce dan dahkat, de mu oaivil miel berrejit buot suodjalan bargut bissehuvvot.
Ovttasbargu šiehtadus gaskal Sámediggi, KS ja Oslo gielda
Heidi G Haaker (govas) biddjá gažaldaga sámediggeráđđai movt lea stáhtus ovttasbarguin KS:ain ja Oslo gielddain.
Willy Ørnebakk bokte
Sámediggi čađaha ollislaš parlamentarisma
Ollislaš parlamentarisma mielddisbuktá ahte Sámediggeráđi miellahtut čáhkkejit saji dievasčoahkkimis ja vihtta sadjásaš áirasat váldet saji Sámedikkis
Ragnhild Melleby Aslaksen bokte
Rabasvuohta ja ortnet Sámedikki ekonomiijas
Bargiidbellodaga sámediggejoavkku oaidnu miel lea Sámediggi oaččun ortnegii ekonomiijastivrema go bargovuogit buoriduvvui, ja dainna leat mii duhtavažžat
Willy Ørnebakk bokte
Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmi
Dákkár beaivi lea dehálaš buot álbmogiidda. Dát beaivi lea oktasaš buot sámiide ja ávvuduvvo iešguđet ládje miehtá sámi. Otná beaivi lea gullevašvuođa birra, diehtit geat mii leat ja gos mii boahtit – min identitehta birra. Muhto otná beaivi lea maid dan birra gosa mii leat manname, makkár geainnuid mii galgat vázzit.
Ruovdemáđi Girkonjárgii
Timo Lohi jođiheaddji Dávvi Lappi Guovlluráđis dieđihi vejolažžan hukset ruovdemáđi Roavvenjárgas Girkonjárgi. Lohi leai bovdejuvvun logaldallin Girkonjárgakonfereansii. Suoma eiseváldit arvoštallet hukset vuostas oasi ruovemáđis Soađgillii jági 2020s, nubbi ja maŋimuš oassi álgahuvvo 2030 ja dalle lea sin miehtomearri olahit Girkonjárgii. Dat attaši stuorra vejolašvuođa ovddit ealáhusa ja maiddái dahkat álkit matkoštit dávvin.
Sámi álbmotbeaivvi
Mii sávvat lihku Sámi álbmotbeaivve ávvudemiin guovvamánu 6.b.. Bargiidbellodaga sámediggejoavkku.
Prográmma Sámedikki dievasčoahkkimii guovvamánu 22. – 26. b. 2010 Kárášjogas
Váldoáššit leat erret eara:Sámi guovlluid giliskuvllat, Boazodoallokonvenšuvnna šiehtadallamat gaskkal Norgga ja Ruoŧa, 2010 eanadoallošiehtadallamiid evttohusat
Lohkičálu Anne Helene Saari bokte
Bievlavuodjin Finnmárkkus
Min politihkka bargiidbellodagas lea ahte buohkat fertejit gahttet luonddu, muhto galgá leat vejolaš geavahit veahkkeneavvuid, nugo mohtorfievrruid, go luonddu riggodagas viežžá birgejumi.
Presideanta Egil Olli ođđajagi sárdni
Munnje lea dehálaš ollašuhttit min geatnegasvuođaid, iežamet ja boahttevaš sohkabuolvvaide. Danne fertet mii áimmahuššat, min vássán historjjá, min dálá eallima, ja min boahtte áiggi. Nu mii árvvus atnit iežamet árbevirolaš resursaávkkástallama ja iežamet guottuid, sihke olbmuide ja elliide
Čálit
Cavgil ustibii