Sámedikki presideanta Egil Olli bokte
MIESSEMÁNU 17. B. SÁHKAVUORRU BILLÁVUONA MEARRASÁMI BAJÁSŠADDANGUOVDDÁŽIS
Našonálabeaivvi ávvudeami oktavuođas Norggas lea erenoamáš dat go dat lea mánáid beaivi. Mii galgat čevllohallat dainna árbevieruin mii mis lea, vázzit mánáidtogas ja doallat álbmotriemuid maidda buot sohkabuolvvat servet.
2008-05-19 Webmaster-I
MIESSEMÁNU 17. B. SÁHKAVUORRU BILLÁVUONA MEARRASÁMI BAJÁSŠADDANGUOVDDÁŽIS
Báiki: Billávuotna
Áigi: miessemánu 17. b. 2008
Ráhkis álbmot ja lihku beivviin!
Vuos giittán dan ovddas go lean bovdejuvvon deike Billávutnii doallat miessemánu 17. b. sártni otne. Munnje peršovnnalaččat lea dat, go beasan searvat miesse¬mánu 17. b. ávvudeapmái dáppe Billávuonas stuorra vásihus. Dáppe mun lean vázzán skuvlla, ja mii geat eat ássan ieš Billávuonas oruimet Internáhtas. Hui suohtas lea oaidnit go miessemánu 17. b. árbevierut leat bisson smávva gilážiin. Muhto mun ferten dovddastit ahte mun mánnán lávejin ávvudit beaivvi earáláhkai. Mun lávejin dávjá geavahit dán friija beaivvi vuosttaš skávhlemoniid čoaggimii. Danne lea munnje erenoamáš dát go dál vuosttaš gearddi lean dáppe Billávuonas ávvudeamen miessemánu 17. b. árbevirolaš norgalaš vugiin.
Olles olbmo agis lean mun ovttas mu mánáiguin ávvudan beaivvi Kárášjogas. Mu mielas lea hui dehálaš ávvudit miessemánu 17. b. go dat lea friijavuođa čalmmus-teapmi, sihke Norgga našuvdnan ja midjiide ovttaskas olmmožin geat ássat dán riikkas. Badjel 200 jagi dás ovdal ledje 112 albmá čoagganan Eidsvollii ráhkadit riikka vuođđolága. Sin ideálan lei friijavuohta, ovttaárvosašvuohta ja vielljavuohta ja erenoamážit sávaldat ahte Norga šattašii sierra riikan. Vuođđolágain nannejuvvui ahte Norga lea iešmearrideaddji našuvdna.
Muhto ollu lea rievdan dan maŋimuš 200 jagis. Doahpagat friijavuohta, ovtta-árvosašvuohta ja vielljavuohta leat ain vuođđun, muhto dat leat ožžon viidát sisdoalu dan ektui movt dat 112 albmá dalle jurddašedje go čálle vuođđolága. Earret eará lea dál nannejuvvon ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda, sápmelaččaid ja norgalaččaid. Dán bokte lea maiddái sámi álbmogii addojuvvon vuoigatvuođat dán demokratiija rámmaid siskkobealde mat mis dán riikkas dál leat.
Našonálabeaivvi ávvudeami oktavuođas Norggas lea erenoamáš dat go dat lea mánáid beaivi. Mii galgat čevllohallat dainna árbevieruin mii mis lea, vázzit mánáidtogas ja doallat álbmotriemuid maidda buot sohkabuolvvat servet. Dehálaš lea maiddái muittuhit min mánáide ja nuoraide man dehálaš lea ja makkár árvu lea das go beassat ássat dakkár riikkas gos vuođđoárvun lea demokratiija ja cealkin-friijavuohta.
Muhto vaikko mii ássatge dakkár riikkas mas lea máilmmi dáfus buoremusat ovddi-duvvon demokratiija mas leat buorit rámmaeavttut, de gártet dattetge ollu boaitto-beali gielddat dađistaga unnidit fálaldagaid ja infrastruktuvra šaddá fuonit. Dát guoská ollu maid sámi gielddaide ja sámi servodahkii danne go dat mii gohčoduvvo boaittobeali gieldan ja boaittebeali guovlun norgalaš oktavuođas, dávjá leat guovddážat ja dehálaš sámi guovllut, nugo maiddái Billávuotna. Dát guovllut leat hui dehálaččat sámi kultuvrra ja eallinvugiid, sámi ealáhusaid ja sámegiela suodja-leami ja ovddideami oktavuođas. Danne čuohcá fálaldagaid unnideapmi ja heajos infrastruktuvra sámi servodahkii sakka.
Sámi dimenšuvnna lea dehálaš suodjalit, earret eará guovttegielatvuođa ektui ja go ássanminsttar lea bieđgguid. Gielddaid áŋggirdeamit sámi giela ja kultuvrra ektui leat dan duohken makkár rámmaeavttut gielddain ja departemeanttain leat geavahusas.
Porsáŋggu gielda vásiha dán hui duođalaččat dáid áiggiid. Sámedikkis lea dat oaivil ahte gielddat galggašedje oažžut buoremus vejolaš rámmaeavttuid eai ge galgga dárbbašit vuoruhit dainna lágiin ahte dat čuožasii vejolašvuođaide gozihit vuoigat-vuođaid gielddas. Dáppe Porsáŋggus leat dat smávva gilážat dehálaš máŋggabealát kulturguoddit, sihke mii guoská sámiide ja kveanaide, ja heajos ekonomiija ii galgga čuohcat dasa. Guovttegielatvuohta sihke sámegiela hálddašan guovllus ja dan olggobealde lea stuorra liigegollun gielddaide. Dán mii Sámediggeráđis leat oppa áiggi viggan muitalit min guovddáš eiseválddiide.
Erenoamážit mearrasámi kultuvrras lea dál vártnuhis dilli. Stuorra oasit min ávnnaslaš kulturvuođus leat áitojuvvon. Riddoguolástuslávdegoddi ovddidii giđđat čielgga¬dusas riddo- ja vuotnabivddu birra mearrasámi guovlluin. Sámedikki ulbmilin lea ahte dat vuođđu mii lea biddjojuvvon dán barggus buktá dakkár bohtosiid ahte mearrasámi kultuvrra ain ealášii ja ceavccašii boahtteáiggis.
Amas Norgga stáhta rihkkut álbmotrievttálaš geatnegasvuođaidis sámiid ektui go dat lea álgoálbmot, de lea áibbas dárbbašlaš ahte lea nationála riektevuođđu man bokte sámi álbmoga riekti ávkkástallat ođasmuvvi mariidna resurssaiguin dohkke-huvvo ja sihkkarastojuvvo, ja ahte midjiide addojuvvo vejolašvuohta searvat daid hálddašeapmái.
Dehálaš bajimuš rámmaeavttuide lassin leat áibbas sorjavaččat báikkálaš searain ja áŋgiruššamiin sihke stuorábuid ja smávibuid beales. Bajásšaddanguovddaš gos mii otne leat lea okta ovdamearka man dehálaš dát lea mearrasámi kultuvrra suodjalan- ja gaskkustanbarggus. Bargu Sámedikkis sámi álbmoga ektui lea áibbas sorjavaš das ahte buohkat sámi guovlluin áŋgiruššet ja servet viidát.
Dákkár beaivi go miessemánu 17. b. lea, bidjá maiddái bisánit ja jurddašit man lihkkoš mii leat, geain leat ná hirbmat buorit eavttut. Dán fertet mii árvvus atnit, bealuštit ja bidjat vuođđun utnolašvuhtii. Mii fertet leat arvasat sin ektui geaiguin mii leat searválaga beaivválaččat, ja sin ektui geain eai leat dat seamma vejolaš¬vuođat doppe gos sii ellet.
Mun sávan ain buohkaide hávskes beaivvi, ja dajan vel oktii; lihku beivviin!
Báiki: Billávuotna
Áigi: miessemánu 17. b. 2008
Ráhkis álbmot ja lihku beivviin!
Vuos giittán dan ovddas go lean bovdejuvvon deike Billávutnii doallat miessemánu 17. b. sártni otne. Munnje peršovnnalaččat lea dat, go beasan searvat miesse¬mánu 17. b. ávvudeapmái dáppe Billávuonas stuorra vásihus. Dáppe mun lean vázzán skuvlla, ja mii geat eat ássan ieš Billávuonas oruimet Internáhtas. Hui suohtas lea oaidnit go miessemánu 17. b. árbevierut leat bisson smávva gilážiin. Muhto mun ferten dovddastit ahte mun mánnán lávejin ávvudit beaivvi earáláhkai. Mun lávejin dávjá geavahit dán friija beaivvi vuosttaš skávhlemoniid čoaggimii. Danne lea munnje erenoamáš dát go dál vuosttaš gearddi lean dáppe Billávuonas ávvudeamen miessemánu 17. b. árbevirolaš norgalaš vugiin.
Olles olbmo agis lean mun ovttas mu mánáiguin ávvudan beaivvi Kárášjogas. Mu mielas lea hui dehálaš ávvudit miessemánu 17. b. go dat lea friijavuođa čalmmus-teapmi, sihke Norgga našuvdnan ja midjiide ovttaskas olmmožin geat ássat dán riikkas. Badjel 200 jagi dás ovdal ledje 112 albmá čoagganan Eidsvollii ráhkadit riikka vuođđolága. Sin ideálan lei friijavuohta, ovttaárvosašvuohta ja vielljavuohta ja erenoamážit sávaldat ahte Norga šattašii sierra riikan. Vuođđolágain nannejuvvui ahte Norga lea iešmearrideaddji našuvdna.
Muhto ollu lea rievdan dan maŋimuš 200 jagis. Doahpagat friijavuohta, ovtta-árvosašvuohta ja vielljavuohta leat ain vuođđun, muhto dat leat ožžon viidát sisdoalu dan ektui movt dat 112 albmá dalle jurddašedje go čálle vuođđolága. Earret eará lea dál nannejuvvon ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda, sápmelaččaid ja norgalaččaid. Dán bokte lea maiddái sámi álbmogii addojuvvon vuoigatvuođat dán demokratiija rámmaid siskkobealde mat mis dán riikkas dál leat.
Našonálabeaivvi ávvudeami oktavuođas Norggas lea erenoamáš dat go dat lea mánáid beaivi. Mii galgat čevllohallat dainna árbevieruin mii mis lea, vázzit mánáidtogas ja doallat álbmotriemuid maidda buot sohkabuolvvat servet. Dehálaš lea maiddái muittuhit min mánáide ja nuoraide man dehálaš lea ja makkár árvu lea das go beassat ássat dakkár riikkas gos vuođđoárvun lea demokratiija ja cealkin-friijavuohta.
Muhto vaikko mii ássatge dakkár riikkas mas lea máilmmi dáfus buoremusat ovddi-duvvon demokratiija mas leat buorit rámmaeavttut, de gártet dattetge ollu boaitto-beali gielddat dađistaga unnidit fálaldagaid ja infrastruktuvra šaddá fuonit. Dát guoská ollu maid sámi gielddaide ja sámi servodahkii danne go dat mii gohčoduvvo boaittobeali gieldan ja boaittebeali guovlun norgalaš oktavuođas, dávjá leat guovddážat ja dehálaš sámi guovllut, nugo maiddái Billávuotna. Dát guovllut leat hui dehálaččat sámi kultuvrra ja eallinvugiid, sámi ealáhusaid ja sámegiela suodja-leami ja ovddideami oktavuođas. Danne čuohcá fálaldagaid unnideapmi ja heajos infrastruktuvra sámi servodahkii sakka.
Sámi dimenšuvnna lea dehálaš suodjalit, earret eará guovttegielatvuođa ektui ja go ássanminsttar lea bieđgguid. Gielddaid áŋggirdeamit sámi giela ja kultuvrra ektui leat dan duohken makkár rámmaeavttut gielddain ja departemeanttain leat geavahusas.
Porsáŋggu gielda vásiha dán hui duođalaččat dáid áiggiid. Sámedikkis lea dat oaivil ahte gielddat galggašedje oažžut buoremus vejolaš rámmaeavttuid eai ge galgga dárbbašit vuoruhit dainna lágiin ahte dat čuožasii vejolašvuođaide gozihit vuoigat-vuođaid gielddas. Dáppe Porsáŋggus leat dat smávva gilážat dehálaš máŋggabealát kulturguoddit, sihke mii guoská sámiide ja kveanaide, ja heajos ekonomiija ii galgga čuohcat dasa. Guovttegielatvuohta sihke sámegiela hálddašan guovllus ja dan olggobealde lea stuorra liigegollun gielddaide. Dán mii Sámediggeráđis leat oppa áiggi viggan muitalit min guovddáš eiseválddiide.
Erenoamážit mearrasámi kultuvrras lea dál vártnuhis dilli. Stuorra oasit min ávnnaslaš kulturvuođus leat áitojuvvon. Riddoguolástuslávdegoddi ovddidii giđđat čielgga¬dusas riddo- ja vuotnabivddu birra mearrasámi guovlluin. Sámedikki ulbmilin lea ahte dat vuođđu mii lea biddjojuvvon dán barggus buktá dakkár bohtosiid ahte mearrasámi kultuvrra ain ealášii ja ceavccašii boahtteáiggis.
Amas Norgga stáhta rihkkut álbmotrievttálaš geatnegasvuođaidis sámiid ektui go dat lea álgoálbmot, de lea áibbas dárbbašlaš ahte lea nationála riektevuođđu man bokte sámi álbmoga riekti ávkkástallat ođasmuvvi mariidna resurssaiguin dohkke-huvvo ja sihkkarastojuvvo, ja ahte midjiide addojuvvo vejolašvuohta searvat daid hálddašeapmái.
Dehálaš bajimuš rámmaeavttuide lassin leat áibbas sorjavaččat báikkálaš searain ja áŋgiruššamiin sihke stuorábuid ja smávibuid beales. Bajásšaddanguovddaš gos mii otne leat lea okta ovdamearka man dehálaš dát lea mearrasámi kultuvrra suodjalan- ja gaskkustanbarggus. Bargu Sámedikkis sámi álbmoga ektui lea áibbas sorjavaš das ahte buohkat sámi guovlluin áŋgiruššet ja servet viidát.
Dákkár beaivi go miessemánu 17. b. lea, bidjá maiddái bisánit ja jurddašit man lihkkoš mii leat, geain leat ná hirbmat buorit eavttut. Dán fertet mii árvvus atnit, bealuštit ja bidjat vuođđun utnolašvuhtii. Mii fertet leat arvasat sin ektui geaiguin mii leat searválaga beaivválaččat, ja sin ektui geain eai leat dat seamma vejolaš¬vuođat doppe gos sii ellet.
Mun sávan ain buohkaide hávskes beaivvi, ja dajan vel oktii; lihku beivviin!
Skriv ut
Tips en venn