Movt boazologu heivešii geahpedit
Mahtis A. Saras leat muhtun jurdagat mainna lágin badjeolbmuid fidne mielde geahpedit boazologu.
2005-11-12 Webmaster-I
Jurdagat mo boazologu heivešii geahpedit
Badjeolbmuid ii leat ávki áitit, iige bágget. Eiseváldit fertejit hutkat dakkár vuogi mainna lágin badjeolbmuid fidne mielde geahpedit boazologu. Dalle menestuvvá geahpedeapmi.
1. Biergohatti ferte bajidit vai olbmot vuovdigohtet. Dál lea biergohaddi vuollin, muhto dál gesset njuovvan- ja fievrridangoluid dán vuollegis hattis. Ovdal eai dahkan dan. Dál ferte omd. guovtti bohcco ovddas máksit su. 700 ru. Njuovvan- ja fievrredangoluid, vaikko dat eai deatte go su. 50 kilo. Njuovvan- ja fievrridangolut leat buot gahččan badjeolbmuid ala. Danin olbmot ovdal vuvdet priváhta ja vuvdet dušše dan mađe ahte cevzet. Dáláš dilis ii gánnit vuovdit njuovahahkii, go galget nu ollu máksit go galget jođihit njuovahahkii.
2. Otná njuovahagaid oaiviliid mielde orru ahte áigot boazonáli earáhuhttit. Hállet gal ahte misiid vuovdit, muhto leat bidjan dakkár eavttuid ahte miesi mii lea vullin
13 kilo, das eai mávsse go 4 ru. kilos. Muhto jos galgá nagodit vuovdit ruđa dinen dihtii, ferte vuovdit dušše daid buoremus bohccuid ja heajumusaid guoddit. Dalle báhcá dušše heajos boazonálli. Dát earuhuhttá náli, ja dát ii leat rivttes boazopolitihkka. Ovdal lei seamma haddi lei go miessi geahpas dahje lossat, Biergu lei dalle seamma árvvus, ja dale vuvde olbmot stuorra čorragiid. Dalle báhce ain bohccot mat doalahedje buori boazonáli. Go ođđa ortnetbođii, de heite vuovdimis go in gánnihan šat doalvut njuovahahkii, earret go dán mađe ahte ceavzá ain áiggis áigái. Dál olbmot gehččet maid vuvdet. Dáláš ortnega berrejit eiseválddit geahčat ođđasit ja láhčit dan láhkai ahte olbmot mielaeavttus vuvdet bohccuid.
Bajábeale guokte ákkat leat mainna sáhttá boazologu geahpedit. Muđui ferte ruossojahki boahtit ovdal go boazolohku geahpána, muhto dainna ii vuoitte ii oktage.
Dearvvuođaiguin
Mathis Aslaksen Sara/Bikko-Áillu Máhtte
Badjeolbmuid ii leat ávki áitit, iige bágget. Eiseváldit fertejit hutkat dakkár vuogi mainna lágin badjeolbmuid fidne mielde geahpedit boazologu. Dalle menestuvvá geahpedeapmi.
1. Biergohatti ferte bajidit vai olbmot vuovdigohtet. Dál lea biergohaddi vuollin, muhto dál gesset njuovvan- ja fievrridangoluid dán vuollegis hattis. Ovdal eai dahkan dan. Dál ferte omd. guovtti bohcco ovddas máksit su. 700 ru. Njuovvan- ja fievrredangoluid, vaikko dat eai deatte go su. 50 kilo. Njuovvan- ja fievrridangolut leat buot gahččan badjeolbmuid ala. Danin olbmot ovdal vuvdet priváhta ja vuvdet dušše dan mađe ahte cevzet. Dáláš dilis ii gánnit vuovdit njuovahahkii, go galget nu ollu máksit go galget jođihit njuovahahkii.
2. Otná njuovahagaid oaiviliid mielde orru ahte áigot boazonáli earáhuhttit. Hállet gal ahte misiid vuovdit, muhto leat bidjan dakkár eavttuid ahte miesi mii lea vullin
13 kilo, das eai mávsse go 4 ru. kilos. Muhto jos galgá nagodit vuovdit ruđa dinen dihtii, ferte vuovdit dušše daid buoremus bohccuid ja heajumusaid guoddit. Dalle báhcá dušše heajos boazonálli. Dát earuhuhttá náli, ja dát ii leat rivttes boazopolitihkka. Ovdal lei seamma haddi lei go miessi geahpas dahje lossat, Biergu lei dalle seamma árvvus, ja dale vuvde olbmot stuorra čorragiid. Dalle báhce ain bohccot mat doalahedje buori boazonáli. Go ođđa ortnetbođii, de heite vuovdimis go in gánnihan šat doalvut njuovahahkii, earret go dán mađe ahte ceavzá ain áiggis áigái. Dál olbmot gehččet maid vuvdet. Dáláš ortnega berrejit eiseválddit geahčat ođđasit ja láhčit dan láhkai ahte olbmot mielaeavttus vuvdet bohccuid.
Bajábeale guokte ákkat leat mainna sáhttá boazologu geahpedit. Muđui ferte ruossojahki boahtit ovdal go boazolohku geahpána, muhto dainna ii vuoitte ii oktage.
Dearvvuođaiguin
Mathis Aslaksen Sara/Bikko-Áillu Máhtte
Čálit
Cavgil ustibii