Giellaguovddážat – bušeahta

Giellaguovddážat – bušeahta
Sámediggi juolluda doarjaga oktiibuot logi sámi giellaguovddážii lulli-, julev- ja davvisámi giellaguovllus.
Eanetlogu 2010 bušeahtas ožžot buot giellaguovddažat oktan lasáhusain 550 000,- guhtege, lasáhus oktiibuot lea 300 000,-.
Giella lea okta dain dehálaš surggiin maid mii vuoruhit 2010 bušeahtas ja maid mii ain boahtit vuoruhut viidáset.
Doarjjaortnega mihtomearri lea ahte sámegiella gullo ja oidno giellaguovddážiid doaibmaguovllus.
Giellaguovddážat leat dehálaš deaivvadan báikkiid, mávssolaš gelbbolašvuođa guovddažat ja gielalaš arenat sámi álbmogii.
Mii oaidnit sámi giellaguovddážiid viidodaga bargguiguin. Oaidnit sin barggu dehálaš vuođđun sámegiela gáhttemii ja ovddideapmái.
Boahtte jagi mielde galgat giellaguovddážiid váikkuhusaid evalueret.
Bargiidbellodagas lea jurdda ahte galggalii láhčit dili nu sáhttá leat vel eanet ovttasbargu dáid giella guovddážiid gaskka. Unnit resurssat hálddašeapmái ja eanet ruđa doaimmaide maid giellaguovddážat jođihit.
Okta ovdamearka sáhtašii leat okta oktasaš gelbbolašvuođa báiki, gos buot prošeavttat koordinerejuvvojit, ja gos iešguđege giellaguovddážat sáhttet viežžat dieđu ja máhtu prošeavttaide, dainna lágiin geahpidit iežaset barggu ja olggosgoluid, go sáhttet ávkkástallat nubbi nuppi ovdaprošeavttaiguin.
Dát lea okta vuohki geavahit resurssaid beaktilis nálle mielde.
De čađahuvvojit eanet prošeavttat, go giellaguovddážat eai geavat ruđa ovttasullasaš ovda -prošeavttaide.
Sáhtán namuhit ahte sámegiellaguovddážat leat dáin báikkiin: Poršaŋgus, Gáivuonas, Divttasvuonas, Deanus, Romssas Moskkuvuonas, Rørosas, Álttás, ja dat ođaseamus áiddo ráhppojuvvon giellagoahti Loabágis.
Lea dehálaš ahte gávdnodit máŋga guovddáža, ja ahte dat leat doppe gos álbmot ássá. Erenomážiid veahkkin nannet sámi giela ja kultuvra. Go giellaguovddážii doaimmat leat mielde lokteme sáme giela, kulturvara ja árvvu, de giella oidno ja gullo ja gokčá stuorát guovlluid. De gelbbolašvuohta sámiid birra meid loktana Norgga servodagas.
Giellaguovddážat otne dáhket hirbmat buori barggu, sii leat hui dehálaččat boahtte áigái, ja dan maid mii boahtit doarjut.
Min boahtte áiggi politihkka lea ain viidáset nannet ja ovddidit sámi kultuvra ja sámi giellamáhttu olles servodagas.