Ovttasbargu boahttevaš njelji jahkái

Bargiidbellodat, Árja, Nordkalottfolket, Sámit mátta Norggas ja Åarjel-Saemiej Gïelh leat ásahan ovttasbargu joavkku boahttevaš njealji jahkái Sámediggái. Mii áigot bargat dan ala ahte servodagas lea dásseárvu ja ovttalágan vejolašvuođat buot olbmuide.

Min árvooaidnu vuođđuduvvo rievttalaš vuhtii ja oktavuhtii. Mii áigut fievrridit dakkár sámepolitihka mii vuođđuduvvo guđet guimmiideamet árvvus atnimii ja dásseárvui sámiid, dážaid, kvenaid ja eará olmmoš joavkkuid gaskka.

Mii háliidit bidjat guovddážii ovttas doaibmama ja ovttas barggu sámi servodagas. Mii dáhttut ásahit Verdde-prošeavtta, ja oainnusin dahkat dan ahte sámi boarrásat leat dehálaš resursa. Mii háliidit geavahit boares olbmuid eallin vásáhusaid ja máhtolašvuođa buoridit ovttasbarggu olbmuid gaskka, iešguđet guovlluin.

Min bajimuš ulbmilin lea nana Sámediggi masa olbmuin lea luohttámuš. Mii háliidit eanet rahpaset ja siskkildeaddji Sámedikki, Sámediggi mii lea álbmoga várás. Mii háliidit ovddidit Sámedikki buoret gaskaoapmin sámi álbmogii, gávpogiin ja giliin. Mii áigut ásahit arenaid mat buvttihit eanet áddejumi ja buoret gulahallama servodagas.

Min politihkka galgá vuolgit min sierra kultuvrras, min oktasaš árvvuin ja vuođđo oainnus, ja min historjjálaš gullevašvuođas árbevirolaš sámi ássan guovlluide. Kultuvrra dáin guovlluin lea garrasit báidnán sámi ássan, earret eará dan vuogi bokte mo mii ávkkástallat luondduin. Mis lea beroštupmi das ahte sámi kultuvra galgá viidáset ovddiduvvot sámiid iežaset eavttuid vuođul. Mii dovddastit ahte máttasámi ja mearrasámi guovlluin lea eará hástalusat go ollu dain eará sámi guovlluin.

Sámi kultuvra galgá leat oidnosis stuorra servodagas, ja danne áigut bargat dan ala ahte almmolaš dieđut sámiid birra nannejuvvojit. Buot sámit galget dovdat iežaset oadjebassan iežaset identitehtain. Mii háliidit bidjat eanet guovddážii sámi árvvuid Sámedikki politihkas. Árbediehtu ja boarrásiid sajádat min servodagas ferte nannejuvvot ja gozihuvvot buot dásiin.

Buot sámiin ii leat sámegiella eatnigiellan. Sámi kulturbargu galgá maiddái heivehuvvot dán jovkui, ja dainna galgá meannuduvvot dássásaččat ealáhus-, servodat- ja kulturáššiin.

Sámediggi lea áidna parlamentáralaš orgána mii ovddasta sámi álbmoga Norggas. Sámediggi lea dat orgána mii ovddasta sámiid Norggas ja riikkaid gaskasaččat.

Sámediggi galgá ovddidit dakkár politihka mii lea ávkin buohkaide sámi servodagas.
Dát gáibida ahte Sámedikkis lea duohta váikkuhan fápmu buot surggiin mat leat deaŧalaččat sámi servodaga ovddideapmái.


Danne áigut mii álgit vuđolaččat geahčadit Sámedikki politihkalaš ja hálddahuslaš organiserema, dainna áigumušain ahte effektiviseret doaimma vai eanet Sámedikki resurssain mannet olbmuide.

Mii áigut ain buoret ovttasbarggu gielddaiguin ja fylkka gielddaiguin. Mii áigut vuoruhit álbmot čoahkkimiid ja eará gulahallanvugiid sámi álbmogiin. Mii áigut maiddái evalueret Sámedikki nuoraidpolitihkalaš organiserema dainna ulbmilin ahte gulahallan sámi nuoraiguin buoriduvvo.

Mii áigut nannet rekrutterema Sámedikki jienastuslohkui, erenoamážit nissonolbmuid ja nuoraid gaskkas.

Mii áigut bargat dan ala ahte gielddat ásahit almmolaš sámi mánáidgárddiid dahje ossodagaid, nu ahte buot mánát beroškeahttá fuolaheddjiid gullevašvuođas, politihkalaš bellodahkii dahje kultur organisašuvdnii, galget oažžut mánáidgárdesaji.

Mii áigut fievrridit dakkár politihka mii sihkkarastá sámi sisdoalu sihke skuvla astoáiggeortnegis ja kultur skuvllain. Mii áigut bargat dan ala ahte fállojuvvo individuála oahpahus sámegielas ja sámegillii, buot sámi mánáide, vuođđo- ja joatkkaskuvllain, beroškeahttá orrunsajis.

Máhttu ja gelbbolašvuohta lea juohke servodaga vuođđu. Danne ferte oktilaččat ovddidit sámi gelbbolašvuođa ja sihkarastit doarvái oahppo neavvuid vai sámi servodaga dárbbut ollašuhtto juvvojit. Mii áigut árjjalaččat searvat ovttas bargui guoskevaš eiseválddiiguin, vái sámi mánáide ja nuoraide láhččo juvvojit vejolašvuođat oahppamii.

Mii áigut duddjot oahppo vuogádaga mii addá buot sámi mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide oahppan arenaid gos giella ja kultuvra ovddiduvvo viidáseappot. Norgga oahppo vuogádat galgá lágidit oahpahusa sámi servodagaid, gielaid ja kultuvrra birra, vai servodagas buorrána áddejupmi iešguđet kultuvrraid birra.

Mii áigut nannet ja ovddidit kultur vuđot ealáhusaid, ja lasihit kultur bargosajiid sámi guovlluin ja gávpogiin. Mii áigut deattuhit sámi girjjálaš vuođa buvttadeami nannema, ja erenoamážit sámegielat čáppagirjjálaš vuođa ja deattuhit čáppagirjjálaš vuođa mánáid várás.

Mii áigut addit sámi dáiddáriidda ja kultur doaimmaheaddjiide buoret rámma eavttuid, vai eanebuidda sáhttá dáidda ja girječállin leat birgejupmin. Mii áigut viidáseappot bargat deaivvadansajiid ja kultur ásahusaid huksemiin sámi guovlluide.

Dán válga áigodagas áigut duohtan dahkat nationála sámi dáiddamusea Kárášjohkii, nationála lávddi Beaivváš Sámi Teáhterii, ja Várdobáiki sámi guovddáža. Mii áigut nannet Åarjelhsaemiejen Teatere ja addit dasa buoret ovdánan vejolašvuođaid ja mii áigut sihkkarastit ekonomalaš vuođu sámi filbmaguovddážii Guovdageainnus.

Mii áigut veahkkin sihkkarastit buori doaibmavuođu ásahuvvon sámi deaivvadan báikkiide, nu go sámi viessu Oslos. Mii oaidnit maiddái dárbbu sullásaš deaivvadan báikkiide ja oktasaš kultur arenaide stuorát gávpogiin, nugo Troanddimis ja Romssas.



Mii áigut bargagoahtit sámegiela hálddašan guovllu viiddidemiin, ja áigut geahččalit váikkuhit ahte gávpot suohkanat besset searvat hálddašan guvlui. Mii áigut geahččalit ásahahttit eanet almmolaš giella- ja kulturguovddážiid.

Sámi mánáid vuoigatvuođat fertejit earenoamážit deattuhuvvot Sámedikkis boahtte njealji jagis. Sámi mánáin geat leat mánáid suodjalusa fuolahusas, lea riekti geavahit iežaset eatnigiela ja bisuhit iežaset kultuvrra.

Mii áigut bargat dan ala ahte sámi guovlluid gili skuvllat bisuhuvvojit, vuoruhuvvojit ja ahte daidda sihkkarasto einnostahtti ekonomiija stáhtalaš doarjja ortnegiin, go dát skuvllat leat dehálaččat sámi giliid ássama bisuheapmái.

Mii áigut nannet gili servodagaid ja čoahkke báikkiid riektevuođu, vai báikkálaš olbmot besset viežžat iežaset birgenlági iežaset árbevirolaš ávkkástallan guovlluin. Mii áigut váikkuhit dan ahte Sámediggi ovddidivččii politihka mii sihkkarastá riekte suodjalusa sámi meahcásteddjiide.

Mii áigut bargat dan ala ahte sihkkarastit positiiva ovdáneami nuortasámi servodahkii ja váikkuhit ahte nuortalaččaid ovttasbargu rastá riikarájiid sáhttá ovdánahtto juvvot ain viidáseappot.

Mii áigut váikkuhit dan ahte huksejuvvošedje nanu ja ealli báikkálaš servodagat máŋggabealat ealáhusaiguin main vuođđun leat ođđaáigásaš teknologalaš čovdosat ja mat vuhtiiváldet árbevirolaš resursa ávkkástallama

Mii áigut bargat dan ala ahte mohtor johtalusláhka meahcis ja čázádagain heivehuvvo sámi diliide, dainna lágiin ahte dat vuhtii váldá ja dohkkeha sin geat barget meahcce- ja lotnolas¬ealáhusaiguin.

Finnmárkkuopmodat (FeFo) galgá hálddašit eatnamiid buoremusat ávkin Finnmárkku álbmogii, ja erenoamážit sámi beroštusaid ektui, dakkár prinsihpaid vuođul nugo dásseárvu, rabasvuohta ja dásse dettolaš čovdosat.

Mii áigut bargat dan ala ahte Sámediggi ovttasráđiid Finnmárkku fylkkagielddain geahččala ovddidit čohkkejeaddji hálddašan politihka resurssaid várás FeFo eatnamiin buoremusat ávkin Finnmárkku álbmogii.

Guollebiebman galgá čađahuvvot ekologalaš prinsihpaid mielde. Muhtun referánsa vuonat fertejit suodjaluvvot guolle biebmamis vai guollenálit sihkkarastojuvvojit.

Sámediggi galgá čuovvolit Riddo guolástuslávdegotti árvalusa. Erenoamážit lea dehálaš njulget dan eahperievtti, mii lea dahkkojuvvon mearrasámi álbmoga ektui, earret eará dainna lágiin ahte vuotna bivdiid bivdo vuoigatvuohta čadnojuvvo láhkii.

Mearraluossabivddu riektevuođđu ferte sihkkarastojuvvot, ja dakkár bivdu ii galgga konsešuvdna geatnegahtto juvvot. Gonagas reappáid ja njurjuid bivdima ferte lasihit, ja báikkálaš guolásteddjiin geaidda dát nálit čuhcet, galgá leat eavttut keahtes vuoigatvuohta searvat bivdui.

Lea dárbu joatkit boazo doallolága ođasmahttin proseassain. Mii háliidit ahte ollislaččat geahčaduvvo mo ođđa láhka váikkuha erenoamážit eará sámi beroštusaid ektui.

Boranávddit leat šaddan dađistaga eanet ja eanet giksin sihke boazodollui ja sávzadollui. Mii áigut bargat dan ala ahte norgga eiseválddit válddášedje duođas boranávde proble¬matihka. Boranávde lohku ferte regulerejuvvot dakkár dássái ahte dat ii váháguhtášii guođohan ealáhusaid gánnáhahtti vuođa ja birgejumi.


Olles sámi álbmogis lea vuoigatvuohta oažžut ovtta árvosaš dearvvaš vuođa- ja sosiála bálvalusaid seamma dásis go álbmogis muđui. Mii áigut bargat dan ala ahte dakkár dearvva švuođa- ja sosiála bálvalusat sihkkarasto juvvojit, mat leat heivehuvvon sámi álbmoga dárbbuide. Dearvvaš vuođa- ja sosiálabargit miehtá riikka galget oažžut vejolašvuođa oahppat sámegiela ja sámi kultur áddejumi. Mii oaivvildit ahte vuoiŋŋalaš árvvut leat dehálaččat sámi identitehtii, sihke divššus ja fuolahusas, ja oassin iežamet eallin vuogis ja máilmmi govas. Mii háliidit ahte ollisteaddji ja árbevirolaš dálkkodan vuogit dohkkehuvvojit buorebut.

Mii áigut bargat dan ala ahte dulka bálvalus sámegielagiid várás nannejuvvo, vai erenoamážit min boarrásat ožžot bálvalusaid dakkár bargiin mat hálddašit sámegiela. Danne mii háliidit ahte sámi dulkaoahppu álggahuvvo bistevaš oahppo fálaldahkan.

Gássa- ja oljobuktagiid ja biras váhágahtti bázahasaid fievrri deapmi ja offshore doaimmat galget ollašuhttit garraseamos biras gáibádusaid. Etihkalaš standárddat mat ollašuhttet álbmot rievttálaš prinsihpaid, fertejit leat vuođđun daidda doaimmaide mat čađahuvvojit álgo álbmotguovlluin.

Sápmelaččaid stáhtus riikkaid gaskasaš árktalaš ovttasbarggus ferte nannejuvvot vai mii duođas sáhttit váikkuhit dan politihka, mii galgá sihkkarastit min boahtteáiggi eksisteanssa davvi guovlluin. Sámi nuorat leat dehálaš resursan dakkár oktavuođas, ja mii háliidit joatkit daid prográmmaid, mat dahket vejolažžan nuoraide lonohallat vásáhusaid eará álgoálbmot nuoraiguin árktalaš ja riikkaid gaskasaš dásis.

Mii áigut váikkuhit dasa ahte Sámediggi doaibmá buorrin ovdagovvan maiddái riikkaid ¬gaskasaččat álgoálbmogiid dásseárvo politihka oktavuođas.

Sámepolitihkka galgá bálvalit sámi álbmoga vai sámi kultuvrra, ealáhusaid, giela ja servodateallima boahtteáigi sihkkarastojuvvo.

Min ovttasbargu verddet váldet debáhttas ovdan beliid min politihkalaš vuođus, maid mun in leat namuhan dán ságastallamis.

Giitu.