Ođđa sámediggeráđi álginjulggaštus

Sámediggeráđi áigodaga 2007-2009 politihkalaš vuođđu

Sámediggeráđđi bidjá vuođđun ahte Norgga stáhta lea ásahuvvon guovtti álbmoga eatnamii: Sápmelaččaid ja dážaid. Guktui álbmogis lea seamma vuoigatvuohta beassat ovddidit kultuvrraset ja gielaset. Eamiálbmogin sápmelaččat sáhttet gáibidit sierra kultursuodjaleami álbmotrievtti vuođul. Sámediggeráđi politihka vuođđun lea dat gudneáŋgirvuohta ahte ealáskahttit sámi giela, kultuvrra, ealáhus- ja servodateallima. Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte nannet sápmelaččaid vejolašvuođaid doaibmat oktan álbmogin riikkarájiid rastá, ja váikkuhit dasa ahte ealáhusdoaimmain galget leat buorit rámmaeavttut sámi ássanguovlluin. Dát ii guoskka dušše árbevirolaš ealáhusaide, muhto seamma ollu ođđaáigásaš bargosajiide kultur-, diehtojuohkin ja gulahallanteknologiija oktavuođas. Sámi guovlluid luondduriggodagaiguin ávkkástallan galgá vuosttažettiin boahtit guoskevaš guovlluide buorrin.

Sámediggeráđđi áigu oččodit duohta váikkuhanfámu dain surggiin mat leat deaŧalaččat sáme servodahkii. Sámediggeráđđi áigu buoridit buot ahkeluohkáid vejolašvuođa oažžut sámegieloahpu. Deaŧalaš eaktun sámi servodaga ovddideapmái lea sihkkarastit sámi guovlluide oahppan sámi fágaolbmuid ja sihkkarastit sámi oahpponeavvuid ráhkadeami.

Sámediggeráđđi áigu mearrideaddji deattu bidjat vuođđolágaparagráfii sápmelaččaid riektedili birra, Sámeláhkii, ja ILO-konvenšuvdnii nr.169 eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra, sihkkarastimis ja ovddideamis sámi giela ja kultuvrra. Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte ILO-konvenšuvnna nr. 169 mearrádusat, ja eará minoritehta- ja eamiálbmotgaskaoamit maid Norga lea dohkkehan, váldojuvvojit mielde Norgga lágaide. Stuorradiggi lea Finnmárkku fylkka eana- ja luondduresurssaid riektedili ja hálddašeami láhkanannemiin juo nannen dakkár prinsihpa.

Sámi servodat lea álo ferten gierdat garra dáruiduhttima. Ássanmállet ja ealáhusat leat sakka rievdan. Danne oaivvilda Sámediggeráđđi ahte sápmelaččat eamiálbmogin ja eará minoritehtat dárbbašit oadjebas vuođu vai besset ovdánit iežaset eavttuid vuođul. Mii atnit vuođđun ahte dákkár ulbmil lea maiddái guovddáš eiseválddiin.

Áibbas deaŧalaš eaktun sámi giela, kultuvrra ja servodateallima ovdáneapmái leat ealli sámi báikegottit. Go vuos lea nu ahte sápmelaččat ásset boaittobealde, de lea hui deaŧalaš ahte dat ealáhus- ja guovlopolitihkka mii fievrriduvvo, sihkkarastá ovttaárvosaš eallindiliid miehtá riikka. Ferte ávkkástallat guovlluid ovdduiguin, main vuođđoealáhusat lea hui deaŧalaččat. Sámi ovddidanfoanda lea leamaš hui deaŧalaš, sihke ealáhusaid ja kultuvrra dáfus. Foandda ekonomalaš rámmaid ferte viiddidit dađi mielde go geográfalaš doaibmaguovllu viiddiduvvo. Sápmelaččat leat maiddái vissásat ođđaáiggi ealáhusaid oasálaččat. Danne lea deaŧalaš ahte maiddái sámi guovllut sáhttet leat mielde diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiijas ja doaibmat gilvvohallannávccalaččat. Govdabátti huksema buot riikka osiide ferte danne hoahpuhit ja čađahit farggamusat.

Sámediggeráđđi háliida ahte Sámedikkis galgá leat duohta váikkuhanfápmu eanadoallo-, boazodoallo- ja guolástuspolitihka hábmemis ja sámi servodateallimii deaŧalaš hálddašeamis.

Boazodoalu kultuvra, boares vierut ja árbejuvvon vuoigatvuođat leat deaŧalaččat boazodoalu hálddašeamis. Dan oktavuođas ferte deattuhit boazodoalu árbevirolaš mihtilmasvuođa bearašealáhussan. Areála- ja vuoigatvuođaáššiin galgá Sámediggi árjjalaččat bargat dan ala ahte sihkkarastit boazodollui dohkálaš areálasuodjaleami. Sámediggi ii galgga leat boazodoalu hálddašanorgánan. Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte doaibmi ealáhusdoalliin leat sosiála dilit ja dienasovdáneapmi seamma láhkai go servodaga eará joavkkuin ge. Boazodoalus galget leat seamma divatortnegat go eará vuođđoealáhusain ge, nu go ovdamearkka dihtii eanadoalus.

Eanadoallu lea árbevirolaš sámi ealáhus. Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte guovllut čoahkkebaikkiid olggobealde vuoruhuvvojit, ja ahte ekonomalaš váikkuhangaskaoamit ja vejolaččat eará ortnegat ge váldet vuhtii ahte eanadoallu lea sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođu oassi. Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte eanadoalu doaimmaheaddjit ožžot dietnasa ja dienasovdáneami nu mo servodaga eará joavkkut ge.

Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte Norgga boraspirepolitihkka čađahuvvo dainna lágiin ahte hehttehusat guohtunealáhusaide šaddet nu uhcit go vejolaš.

Stuorra oasis sámi álbmogis lea gullevašvuohta guolástussii. Min váldoulbmil mearrasámi guovlluid guolástusain lea oččodit ceavzilis ja gánnáhahtti guolástusa ja mearradoalu. Danne ferte resursavuođđu sihkkarastojuvvot vai olbmuin lea oadjebas bargosajit ja ahte ođđarekrutteren sihkkarastojuvvo. Dakkár strategiijaiguin ollašuhttošii maiddái dat ulbmil ahte bisuhit ássanmálle váldodovdomearkkat.

Sámediggeráđđi oaidná dárbbašlažžan sihkkarastit árbevirolaš guolástanvuoigatvuođa lagašbirrasiin. Dat prinsihppa ahte lagašvuohta addá vuoigatvuođa, ferte leat gustojeaddjin guolástushálddašeamis. Sámediggeráđđi ulbmil lea ahte uhcimus fatnasiin galgá leat ovdu vuotnaguolásteapmái ja lagaš vuostáiváldinrusttegiidda.

Sámediggeráđđi áigu dárkilit árvvoštallat dan ráđđehusa nammadan lávdegotti bohtosa, mii galgá geahčadit sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođa guolásteapmái Finnmárkkurittu olggobealde.

Lotnolasealáhusat leat árbevirolaččat mearkkašan hui ollu sámi ealáhusaide. Sámediggeráđđi áigu danne ovttas ráđđehusain čađahit árvoháhkanprográmma sámi guovlluid lotnolasealáhusaid várás ja áŋgiruššat sámi mátkeealáhusovddidemiin vai sámi guovlluid ealáhuseallin nannejuvvo.

Sámediggeráđđi áigu ovttas Finnmárkku fylkkagieldda ovddidit oktasaš resursahálddašanpolitihka FeFo suorggis Finnmárkku álbmogii buorrin.

Sámediggeráđđi áigu árjjalaččat leat mielde čuovvoleamen Sámi vuoigatvuođalávdegotti II loahppaárvalusaid ja rávvagiid.

Ovddeš áiggiid dáruiduhttinproseassa geažil masse ollu buolvvat sámiid gaskkas vuoigat¬vuođa oahppat iežaset giela ja kultuvrra birra. Sámediggeráđđi atná hui mávssolažžan daid doaibmabijuid maiguin sáhttá buvttihit olbmuide ruovttoluotta sin giela ja kultuvrra.

Máhtolašvuohta ja gelbbolašvuohta lea vuođđun juohke servodagas. Danne ferte dađistaga ovddiduvvot sámegiel gelbbolašvuohta ja doarvái oahpponeavvut gokčat daid dárbbuid mat bohtet. Sámediggi ferte searvat aktiivvalaččat ovttasbargui guoskevaš eiseválddiiguin go guoská diliid láhčimii sámi mánáid ja nuoraid oahpahussii ja ohppui. Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte sámi mánáide lea dakkár mánáidgárdefálaldat mii lea heivehuvvon ovttaskas máná sámi giella- ja kulturduogážii.

Dáidagis ja kultuvrras lea álohii leamaš deaŧalaš rolla go guoská dasa movt ovttaskas našuvnnat, servodagat ja álbmotjoavkkut oidnet iežaset. Danne oaidná Sámediggeráđđi dáiddáriid barggu deaŧalažžan sámi identitehta nannema oktavuođas. Dán lágan vuođđo¬oainnu vuođul áigut buoridit sámi dáiddáriid ja kulturbargiid rámmaeavttuid ja váikkuhit dan ahte sámi kultuvra boahtá oidnosii riikkaidgaskasaččat. Muđui áigu Sáme¬diggeráđđi áŋgiruššat ulbmillaš váikkuhangaskaoapmeortnegiid ovddidemiin kulturealáhus¬áŋgiruššamiid váste sámi guovlluin.

Sámi valáštallanlihkadus lea dál deaŧalaš kulturgaskkusteaddji nuoraidbirrasiin riikkarájáid rastá. Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte dat organiserejuvvon sámi valáštallan oažžu almmolaš doarjaga, danne vai valáštallan galgá sáhttit ovddidit iežas deaŧalaš barggu.

Sámi nissonolbmuin árbevirolaččat lea leamaš nana sadji servodagas. Deaŧalaš prinsihpat Sámediggeráđi dásseárvobarggus leat; nissonolbmuid vuoigatvuohta bargui, ekonomalaš dásseárvui, vuoigatvuohta ohppui ja vejolašvuohta searvat politihkalaš doibmii. Mii fertet maid fuolahit ahte bargoeallin láhččojuvvo nu ahte sihke nissonolbmot ja albmát sáhttet doaibmat ovddasmorašrollas.

Fágaolbmuid rekrutteren ja oahppu sámi giela ja kultuvrra vuođul, lea váldooassi buriid sámi dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagaid ovddideames. Sámediggeráđđi áigu, ovttasbarggu bokte guovddáš ja guovllulaš eiseválddiiguin, joatkit buriid dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid ovddideami. Dát fálaldat galgá heivehuvvot sámi álbmoga dárbbuide. Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte šaddet doarvái dearvvašvuođa- ja sosiálabargit geat máhttet sámegiela, ja geain lea máhtolašvuohta sámi kultur- ja servodatdiliin.

Mediat leat áibbas deaŧalaččat ealli servodatdigáštallamii. Go galgá sihkkarastit ahte sámi servodatdigáštallamis lea govdodat, de fertejit leat friija, buotbeallálaš ja sorjjasmeahttun mediat. Sámediggeráđđi oaivvilda dáid beroštumiid vuođul deaŧalažžan ahte mediaid eaiggátvuohta lea ivdnái. Sámediggi áigu viidáset bargat dan ala ahte sámi áviissaid beaivvá¬laččat almmuheapmi dáro- ja sámegillii nannejuvvo.

Sámediggeráđđi háliida ahte Norga galgá leat ovddasmanni riika eamiálbmot vuoigatvuođaid barggus. Danne áigu Sámediggeráđđi earret eará čuovvolit barggu davviriikkalaš sáme¬konven¬¬¬šuvnnain. Mihttomearrin lea ahte sámit galget sáhttit doaibmat álbmogin riikkarájáid rastá. Sámi ovttasbargu álbmotválljen orgánaid bokte lea deaŧalaš lávki dan guvlui. Deaŧalaš lea maid gávdnat ortnegiid mat sáhttet searvadahttit maiddái sámiid Ruošša bealde dákkár ovttasbargui.

Sámediggeráđđi bidjá merkii ahte ain gávdno ollu diehtemeahttunvuohta sámiid ja sámi diliid birra. Danne lea Sámediggeráđi mielas dárbu systemáhtalaččat ja ulbmillaččat juohkit dieđuid álbmogii Norggas. Dat ferte dahkkojuvvot lagaš ovttasbargguin Sámedikki ja guovddáš eise¬válddiid gaskka. Sámediggeráđđi doarju maiddái dan ahte ásahuvvo sámi diehtojuohkin¬guovddáš.

Sámediggeráđđi háliida ahte dáláš politihkalaš ja hálddahuslaš organiseren geahčaduvvo vuđolaččat dainna jurdagiin ahte leago dan vejolaš beavttálmahttit ja oažžut eanet resurssaid álbmoga váste. Ulbmilin lea ahte galgá leat nu rabas ja lávga oktavuohta Sámedikki ja sámi servodaga gaskka go lea vejolaš.

Sámediggeráđđi oaidná dárbbu vuoruhit bajás barggu ahte oččodit eanet olbmuid jienastit sáme¬digge¬válggain boahtteáiggis. Áŋgiruššansuorgin galgá leat čáliheapmi sámi jienastuslohkui.

Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte almmolaš bálvalusat mat fállojuvvojit sámi álbmogii leat nu bures go vejolaš heivehuvvon dárbui áiggis áigái. Almmolaš bálvalusfálaldagat leat hui deaŧalaččat álbmoga bisuheapmái báikegottiin.

Sámediggeráđđi áigu viidáset ovddidit ovttasbargošiehtadusaid sámi diliid hárrái Sámedikki ja fylkkagielddaid gaskka. Mii áigut leat árjjalaččat mielde proseassas go guoská ođđa regiovnnaid organiseremii.

Sámediggeráđi politihka bajimuš mihttomearri lea háhkat nana ceavzilis ahtanuššama ja ovdá¬neami davviguovlluin. Dás lea sáhka diliid láhčimis nu ahte álbmot davvin sáhttá hukset leahkima birgenvejolaš báikegottiin, gos leat boahtteáigái čujuheaddji bargosajit, buorit dearvvašvuođa- ja oahppofálaldagat ja rikkis luonddu- ja kulturvásihusat.

Dasto deattuhit mii árvoháhkama resurssaid nana ceavzilis geavaheami bokte ja seammás bisuhit ekovuogádagaid struktuvrra, doaibmavuogi ja produktivitehta. Sámediggeráđđi áigu bidjat birasgáibádusa buot doaimmaide, ja bidjat rámmaid erenoamáš deaŧalaš ja rašis guovlluid suodjaleami sihkkarastimii negatiivvalaš váikkuhusaid vuostá. Sámediggeráđđi áigu maiddái nannet riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ráddjen dihte olbmuid dagahan dálkkádat¬rievdamiid ja unnidit birasnuoskkideami davviguovlluin. Norggas galgá leat jođiheaddji rolla dálkkádagaid, birasmirkkuid ja mearrabirrasa bearráigeahččamis davvin.

Váldoprinsihpa vuođul ahte sámi giella ja kultuvra leat ovtta árvvus dárogielain ja kultuvrrain, áigu Sámediggeráđđi fievrridit geavatlaš ja searvadahtti politihka mii galgá bálvalit sámi álbmoga, nu ahte sámi gillii ja servodateallimii dáhkiduvvo boahtteáigi Norggas. Dan oktavuođas háliidit deattuhit ahte sihke stáhtalaš ja eará eiseválddiin, ovttasráđiid Sámedikkiin, lea oktasaš ovddasvástádus sámi kultuvrii. Bealistis áigu Sámediggeráđđi váikkuhit dan ahte váldojuvvo ovddasvástádus ja kultuvrralaš iešdovdu nannejuvvo.