Giella Giella
Máŋimuš ođđasat/Forside/Politihkka

Bargiidbellodaga sámepolitihkalaš prográmma 2017 - 2021

Álggahus

Sámediggi lea Norgga sámiid ovddasteaddji orgána mii galgá nannet sápmelaččaid politihkalaš dili ja ovddidit sin

vuoigatvuođaid, ja beroštusaid. Min bajimus mihttomearrin leananu Sámediggi masa sámi álbmot luohttá, ja álbmot muđui nai.

ILO-konvenšuvdna nr. 169 art. 7 nanusmahtta eamialbmogiid rievtti mearriditaigumušaideaset vuoruheami ja halddašit iežaset ekonomalaš, sosiala

ja kultuvrralaš ovdaneami. Dat heive dan cealkagii iešstivrejumi birra nugo boahta ovdan oktasaš art.1 ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš

vuoigatvuođaid birra, ja ekonomalaš, sosiala ja kultuvrralaš rivttiid birra. Vai danolahivččiimet, de aigut mii bargat sami iešstivrejumi badjelii dohkkehuvvon

riikkaidgaskasaš norpmaid mielde eamialbmogiid iešstivrejumi dafus. Danvai sihkkarasttašeimmet sami servodaga ovdaneami sapmelaččaid iežaset

darbbuid, arvvuid ja vuoruhemiid mielde.

BARGIIDBELLODAGA VIŠUVDNA

Mii aigut hukset, ovdanahttit ja rievdadit servodaga boahtteaigai. Mii aigutoččodit dilalašvuođaid nu ahte sapmelaččat sahtašedje sihkkarastit ja

ovdanahttit gielaset, kultuvrraset ja servodateallineaset.

Bargiidbellodaga samepolitihka mihttomearrin lea duohtandahkat servodagamas sosialademokrahtalaš arvvut, solidaritehta ja ovttadassasašvuohta olbmuid

gaskkas galget valdojuolgin. Dainna bargguin aigut bisuhit Bargiidbellodaganjunušfapmun Norgga samepolitihkalaš barggus.

Bargiidbellodat aigu oččodit fatmmasteaddji sami servodaga, mas juohkehaš galga beassat eallit nu go haliida. Bargiidbellodat aigu ovddidit sohkabeliidovttadassasašvuođa. Buohkaide galga ovttalagan vejolašvuohta eallit oinnolaččat iežas rahkisvuođain ja seksualitehtain, mas ovttadassasašvuohta ja

su iežas dahttu galga vuođđun.

 

Sámegiella

ÁIGUMUŠ

Eanet olbmot galget oažžut vejolašvuođa atnit samegielaid aktiivvalaččat.

PRINSIHPPA

Samegielat galget bisuhuvvot, ovdanahttojuvvot ja fievrreduvvot ain boahtte buolvvaide.

Samegieloahpahus ja kulturovddideapmi galga oidnosis, ovddiduvvot ja ođastuvvot dan mielde

mot servodat muđui ge rievda.

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Ealaskahttit samegielaid, erenoamažit lullisami ja julevsami guovlluin.

• Vuoruhit lullisamegiela ja julevsamegiela bargogiellan sin guovlluid institušuvnnain, ja aigu

bargat dan badjelii vai Davvi universitehta oččošii vuođđoeavttuid maiguin sahtta bargat

ovddasvastadusas mielde dan guovtti giela guovdu.

• Vai buot oahppit sami guovlluin oččošedje samegieloahpahusa dan sadjai go eara

lassigiela

• Ollašuhttit alggahanprošeavttaid maid bokte eanet oahppit olggobealde samegielaid

halddašanguovlluid oččoše samegieloahpahusa.

• Oažžut olles vejolašvuođa valljet samegiela oahppogiellan ja samegiela giellafagan.

• Oažžut duohta vejolašvuođa valljet samegiela vuođđooahpahusa oahppogiellan ja

samegiela giellafagan samegielaid halddašanguovlluin.

• Sihkkarastit eanet oahpaheddjiid geain samegiella lea fagan.

• Hutkat praktihkalaš vugiid nu ahte sisabeassama gaibadusat eai hehtteše eanet ohcciid

bajit sami oahpahusaide.

• Oččodit eanet samegielagiid ohcat alitdasi dulkaohppui

• Vai suohkanat oččoše buhtaduvvot duohta goluid mat dain leat guovttegielat halddahussii

ja samegielaid oahpahussii.

• Cegget eanet giellaguovddažiid mat galget nannet samegielaid ja baikkalaš suopmaniid.

• Ovdanahttit ja varjalit samegielaid mediaiguin (radios, mobiillas, tv:s, interneahtas ja sosiala

mediain).

• Oččodit eanet riikkaidgaskasaš manaidgirjjit, čallosat ja filmmat jorgaluvvoše samegielaide.

• Bargat dan badjelii ahte samegielat adnoše halddahusain miehta Norgga.

• Joatkit oalgguhusa Samas Muinna! Ja dan galget nuorat stivret.

Mánáidgárddit, oahpahus, dutkan ja máhtolašvuohta

ÁIGUMUŠ

Obbalaš oahpahus samegillii ja samegielas manaidgarddi rajes gitta universitehta dassai.

PRINSIHPPA

Buorit oktasaš čovdosat sami manaidgardefalaldagaide ja oahpahussii galget deattuhuvvot.

Oahpponeavvut, maiddai digitala, buot samegielaide galget olamuttos.

MÁNÁIDGÁRDDIID DÁFUS BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Sihkkarastit sami manaide lagas mearriduvvon rievtti sami manaidgardefalaldahkii.

• Sihkkarastit ahte manat geain leat moadde samegiela ruovttugiellan galget oažžut

oahpahusa dain gielain.

• Bidjat navccaid manaidgarddebargiid giellaoahpahussii, ja eanet samegielat

manaidgarddeoahpaheddjiid.

 

OAHPAHUSAID DÁFUS BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Nannet ja ovdanahttit sami oahpahusinstitušuvnnaid

• Addit lagas mearriduvvon rievtti searvat giella- ja kulturčoahkkanemiide, oassin

gaiddusoahpahusas

• Buoret diehtojuohkima oahpahusrivttiid birra, sihke samegielas ja samegillii, assanbaiki

hehttekeahtta

• Ovdanahttit eara oahpahusovttadagaid reaidun maiguin bajidit samegielgelbbolašvuođa

• Nannet ja ovdanahttit sami joatkkaskuvllaid stahta skuvlan, ja hukset ollasit dohkalaš sami

joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla mas leat ovdananvejolašvuođat

• Nannet ja ovdanahttit Arbordde, Snoasa ja Malatvuomi sameskuvllaid

• Ollašuhttit oahpponeavvuid buorideami mas erenoamažit deattuhit samegiel digitala

oahpponeavvuid

• Nannet samegiela oahpahusa guovttegielalašvuođa pedagogihka vuođul

• Bargat dan badjelii vai buohkat sahtaše oažžut alladassasaš nubbingiel oahpa vuođđoskuvllas

• Sihkkarastit ahte oahpaheaddjit buot oahppodasiin ožžot ipmardusa sami historjjas ja

servodateallimis

• Geavahit luondduriika pedagogalaš reaidun

• Oahpahus diimmuid juohkimis galga sadji samegillii oahpahusfagan dabalaš oahpahusa

siskkobealde

• Bargat dan badjelii vai samegiela halddašanguovllu oahpaheaddjit oččoše studieloana

geahpadusa

• Ferte alggahit doaimmaid, ja oahpahus galga organiserejuvvot nu ahte oahppit eai hilggo

samegiela fagan, go lavkejit viidaseappot vuođđooahpahusas joatkkaoahpahussii. Nu galga

miehta oahpahusgeainnu,(vuođđoskuvllas ja vuođđooahpahusas).

• Nannet ja ovdanahttit Sami daiddaskuvlla, dahkidettiin ekonomalaš vuođđoeavttuid ja

studeanttaid oččodeami dan skuvlii (mii lea 2-jagi bisti skuvla daiddafagain).

 

ALIT OAHPU JA DUTKAMIID DÁFUS BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Sihkkarastit ahte Sami Allaskuvla ovdana sierra sami allaoahpahusa institušuvdnan, man

mihttomearrin lea šaddat Arktalaš eamialbmogiid universitehtan.

• Addit Sami Allaskuvlii vejolašvuođa fallat praktihkalaš pedagogalaš oahpahusa maŋgga

fagasuorggis.

• Asahit eanet stipendiahttavirggiid julev- ja lullisamegielas Davvi Universitehtas/Nord

Universitet

• Ovdanahttit universitehtaid, erenoamažit Norgga Arktalaš Universitehta ja Davvi Universitehta

sajaiduvvat nannoseappot sami servodahkii sihkkarastin dihte gelbbolašvuođa maid sami

albmot darbbaša.

• Viiddidit sami allaoahpahusaid desentraliserejuvvon falaldaga

• Oččodit arbevirolaš mahtolašvuođa deattuhuvvon oahpahus- ja dutkamiid oktavuođain

• Asahit ealahusdutkama mii buorebut heive sami ealahusaide.

• Nannet eamialbmotperspektiivva davviguovlluid dutkamis.

 

Kultuvra

ÁIGUMUŠ

Sami kultureallin galga maŋggabealat ja olamuttos buohkaide.

PRINSIHPPA

Bargiidbellodat aigu sami servodaga kulturnannema ovddideaddjin, aigu veahkkin doarjut sami

kulturdoaimmaid ja sihkkarastit sami kulturarbbi

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Guorrasit Samedikkis mearriduvvon vuoruhemiide sami kulturvisttiid huksemis dan vuoru

mielde: Saemien Sijte, Beaivvaš Sami Našunalateahter ja Sami našuvnnalaš daiddamusea.

• Ahte sami manaidteahter nannejuvvošii ja oččošii doarvai sami fagamahtolašvuođa

• Sihkkarastit min sami festivalaide ja kulturinstitušuvnnaide buriid vuođđoeavttuid.

• Ahte sami museat oččoše dan mađe buori ruhtadandilalašvuođa ja ovdananvejolašvuođaid

go daččaid museat. Lea dehalaš ahte sami museat oččoše vejolašvuođa čohkket, vurket,

dutkat ja bidjat oidnosii daidagiid ja eara davviriid maidda sami albmogis lea dieđalaš,

luondduhistorjjalaš ja kulturhistorjjalaš beroštupmi.

• Ahte kulturskuvllain galga sami sisdoallu buot ohppiid vaste, ja falaldat sami

vuođđoskuvlaohppiide

• Bidjat navccaid baikkalaš doaimmaide searvalaga falastallanservviiguin, regiovnnalaččat

biriid bokte, našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat Sami Valaštallanlihtu bokte.

• Doarjut AWG-oassalastima ja sihkkarastit oassalastiid buot sami guovlluin.

• Nannet vel buorebut sami mediaid, sami lagadusaid ja filbmabuvttadeami.

• Doarjut suohkaniid alggahusa asahit našuvnnalaš suodjaluvvon guovllu guovddaža Anarjoga

suodjaluvvon guovllu oktavuhtii

• Arvvoštallat ođđa vistti Savio-museai, galga geahčaduvvot boahtteaiggi vuoruhemiin.

• Sihkkarastit Deanu gieldda sami manaidteahtera joatkaga.

• Movttiidahttit samekultuvrra ja samegiela doaibmansajiid dain guovlluin gos sapmelaččat eai

balljo dihtto

• Bisuhit mearrasami kultuvrra miellaeavttu vaikkuhanvugiiguin.

 

Duodji – dáidda, virgi ja

kultuvra

ÁIGUMUŠ

Duodji, arbedieđuid vuođul, galga sihkkarastit kultuvrralaš ovddasteami, sami biktasiid ja

atnubiergasiid boahtteaigai.

PRINSIHPPA

Joatkit ja ovdanahttit Duodješiehtadusa mas ođasteapmi ja arvobajideapmi lea guovddažis.

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Raddjet ruđai eanet duodjebagadalliide.

• Oččodit eanebuid oahpahalliortnegii.

• Doarjut oktasaš mearkagalvoasaheami ja vuovdima

• Sihkkarastit duoji baikkiide juohkasan oahpahusain

ja suodjalanveara fagan.

• Doarjut dutkan- ja ovdanahttima mas šadda

ođasteapmi ja buorebut gannahahttin

 

Ealáhusat

ÁIGUMUŠ

Ođđa bargosajiid ja sami baikegottiid olmmošlassaneami ovddasmannin

PRINSIHPPA

Samedikki ealahuspolitihkain aigut sihkkarastit ahte sami servodagaid aigut mii sihkkarastit sami

servodaga materialalaš vuođđu bista ja ovdana. Mii aigut geavahit vuođđun iežamet kultuvrra

ja luondduriikka ovdamuniid. Min ealahuspolitihkka lea lahčit dili ođasteapmai lotnolassii ođđa

ealahusaiguin ja unna ja stuora ovttadagaiguin. Servodatekonomalaš šaddu, arvohahkan ja

gannahahttin riggodagaid geavaheamis galga mihtiduvvot asahuvvon bargosajiin ja avkkalašvuođas

baikegottiide.

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Movttiidahttit ealahusovdaneami samekultuvrra ja ealahusjuolggi vuođul

• Bargat dan badjelii vai asahuvvon ealahusgarddit sami guovlluin ožžot eanet doarjaga jos bidjet

navccaideaset ovdanahttit ja movttiidahttit dakkar ealahusaid maid duogažin lea samekultuvra

ja ealahusjuolgi

• Doppe gos eai leat ealahusgarddit, de aigut asahit sami ealahusgarddiid mat galget

movttiidahttit eanet ealahusovdaneami.

• Rievdadit ealahusdoarjaga ovttaid prošeavttaid doarjumis ealahusprogrammaide

• Sihkkarastit fitnodagaide mahtolašvuođa man bokte sami buktagiidda addo lassiarvu buktaga ja

markana ovdanemiin

• Ain ovdanahttit ovttasbargošiehtadusa asahusain Innovasjon Norge ja eara asahusaiguin

maid valdodoaibman lea asahančehppodat ja ođasteapmi, ja nannet Innovasjon Norge sami

gelbbolašvuođa

• Nannet vuođđoavdnasiid doaimmaid ovttasbarggu guovlluid eisevalddiiguin

• Lasihit baikkalaš biebmobuvttadeapmi

• Sihkkarastit olbmuid vuođđoealahusaide doaimmaiguin main lea mihttomearri

• Asahit Innovasjon Sapmi vai ruhtadeaddjit bidjat ruđa eahpesihkkaris doaimmaide Samis

• Buorit vuođđoealahusaid dienasvejolašvuođaid

• Unnidit boraspirevahagiid boazodoalus ja eara guohtu elliid doaluin

• Alggahit searvepolitihkalaš, sektoriid fatmmasteaddji ovttasbarggu hahkan dihte mahtolašvuođa

luonddu, borriid, dalkkadaga, bohcco ja boazodoalu birra.

• Aŋgiruššat kartema mas boahta ovdan mot boazodoalu eatnamat lea duohtaduvvon ja oažžut

oidnosii duohtademiid viidodaga ja vaikkuhusaid. Čujuhit SRU2 aigumušaide boazodoalu ja

eatnanviidodagaid čielggadeapmai.

• Bargat ovttas FeFo/Statskog asahusain ja eara eananeaiggadiiguin ovdanahttit javrebivddu

ealahussan, ja oččodit rievdaduvvot lagaid ja lahkačallosiid mat hehttejit dan ealahusa

ovdaneami.

• Bajidit kulturealahusaid.

• Oččodit ođđa johkasami guovddaža Joddu Deanus.

Boazodoallu

ÁIGUMUŠ

Boahtteaiggi boazodoallu mas buorrana arvohahkan dietnasa ja bargosajiid dafus

PRINSIHPPA

Bargiidbellodaga politihkka galga lahčit boazodollui doarvai eatnamiid, olmmošnavccaid ja eara

vuođđoeavttuid vai sihkkarasttašii bistevaš nanu boazosami ealahusa maiddai guhki vuollai.

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Boazodoallohalddahusa valdit ovddasvastadusa hukset mahtolašvuođa das mot boazodoalu

eatnamiid galga sihkkarastit

• Nannet boazodoalloorohagaid/siiddaid halddašanmahtolašvuođa ja gelbbolašvuođa dakko bokte

ahte juolluduvvo eanet dasa Boazodoallošiehtadusas

• Nannet programmahahkama baikkalaš borramušbuvttadeddjiid ja unnit fitnodagaid vaste ja

lahčit dili nu ahte sami kultuvra šadda dehalaš oassin buvttadeamis, vuovdaleamis ja fallamis

• Sihkkarastit balkalassaneami boazodollui unnimusat dan mutto go eara joavkkuin juo lea, ja nu

unnidit dienaserohusaid

• Arvvoštallat El-sertifihkkahttavuogadaga vaikkuhusa ja avkki boazodollui

• Hoahpuhit Norgga ja Ruoŧa gaskasaš boazodoallokonvenšuvnna dohkkeheami ja vuollaičallima

• Ahte boazodoallolaga galga revideret ollasit, das oassin maiddai guorahallat boazodoalu oktasaš

buhtadanovddasvastadusa

• Sihkkarastit boahttevaš buolvvaid rievtti oažžut boazomearkka

• Lahčit dilalašvuođaid eanet johtti njuovvanrusttegiidda

• Sihkkarastit ekonomalaš nanusvuođa divadiid geahpedemiin.

• Sihkkarastit guohtoneatnamiid jierpmalaš borasspirehalddašemiin

• Sihkkarastit boazoealahussii buriid elliid dilalašvuođa ortnegiid (elliid dearvvašvuođa), nu go

eara borramušbuvttadeddjiide lea (savzzaide ja gusaide).

 

Guolástus ja meara ávkkástallan

ÁIGUMUŠ

Meara riggodagat gullet oktasašvuhtii ja galget geavahuvvot ekologalaččat bisuhan vugiin, vai šaddet

bargosajit ja arvvut nanu assamii mearrarittus ja vuonain.

PRINSIHPPA

Vuonat leat dehalaš šaddanbaikkit guliide, danne ferte čavgadit doalahit gildosa mas

fatnasat badjel 15 mehtera stuoru eai beasa bivdit siskkobealde vuotnalinja.

Das ii galgga addot bistevaš dispensašuvdna obage. Mearrariggodagaid halddašeamis

galga mihttomearrin ovdanahttit nanu guollemaddodagaid ja bivdovugiid main boahta eanemus avki

guhki vuollai. Hivvodagaid geavahus galga avkin doalahit assama rittuin ja vuonain, ja sihkkarastit

mearrasami guolastanrivttiid, politihkalaččat ja juridihkalaččat. Mearaluossabivddus ealahussan,

arbevieru guoddin ja iešdovddu dahkkin galga eallinvuođđu ja lunddolaš sadji halddašeamis.

Dat guovllut maidda guollešaddadan- ja biebmandoaibma čuohca, galget oažžut buhtadusa

luonddubirrasa vahaguvvama ovddas ja bivdoguovlluid ovddas maid ribahit.

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Gaibidit ahte bivdolohpi trolariidda addo buktingeatnegasvuođain, dat galget gaddanit guliiguin

dohkkehuvvon baikkiide. Jos dan eai bargga, de valdo trolenlohpi eret sis, vai eara bivdofatnasat

sahttet valdit badjelasaset bivdolobi oktan buktingeatnegasvuođain.

• Bargat ain viidaseappot oččodan dihte fleksibilitehta, ja eara molssaeavttuid bivdovugiid ja

fanasgeavahusa dafus dala trolarbivdolobiide.

• Sihkkarastit ja asahit buktinvejolašvuođaid vuonaide ja gaibidit garraseappot ahte trolarat galget

buktit varas guliid

• Sihkkarastit ahte dala lagas mearriduvvon bivdoriekti buohkaide geat orrot mearrasami guovlluin

jotkojuvvo doarvai vuovdinvejolašvuođaiguin, vai sii guđet haliidit algit guollebivdin ožžot

dohkalaš dietnasa

• Ahte guolasteami vuođđoeavttuid galga sahttit diehtit ovdal, danne ii galgga lohpi sirdit

bivdoeriid unnit fatnasiin stuorat fatnasiidda (eret-bajasguvlui fanassturrodaga mielde).

• Ahte go doaimmade addo bivdolohpi, de galga deattuhit sin dahtu ja mahtolašvuođa buvttihit

buriid ja avkki guovllu baikegottiide

• Vuoruhit ahte stuorat oassi arvohahkamis guolasteamis ja mearradoaluin galga dahpahuvvat

baikkalaččat

• Vuosttaldit ahte mearraluossabivddu bivdoaiggit ain oaniduvvojit

• Bargat dan badjelii ahte stuorat oassi guolastushalddašeamis sirdojuvvo guovlluide mat

definerejuvvojit mearrasami guovlun

• Hehttet privahtaid oastimis rivttiid maiguin valdet alcceseaset avkki albmoga opmodagas

• Nannet ahte reabbaguovlluid olbmuin lea riekti oažžut avkki iežaset lagas meara riggodagain.

Lagasvuohta dahka dan rievtti.

• Valdit eret fatnasiid sturrodaga vuolimus meari gonagasreabbabivddus

• Bidjat garraset gaibadusaid doaimmaide mot dat galget hehttet biebmoguliid gargideames

šaddadanrusttegiin, vuona ja ahpeguovlluid nuoskkideami ja luossadihkiid njoammudeami

• Ahte guollebiebman- ja šaddadeapmi galga arvvoštallot oassin guolasteamis

• Arvvoštallat luondduluosa halddašeami sami ja eara baikkalaš beroštumiid dafus

• Ahte guollehivvodaga ja ekologiija dutkan vuonain, riddogattiin ja ahpeguovlluin valdo buorebut

oidnosii

 

Eanandoallu

ÁIGUMUŠ

Sami guovlluid eanadoallu galga dahkat vuođu assamii

ja arvohahkamii baikkalaš erenoamaš buktagiiguin

PRINSIHPPA

Bistevaš ja hui molssolaš hapmi sami guovlluid eanadoalus mas galget lahččojuvvon vuođđoeavttut

ja buorre doallolahki.

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Sihkkarastit ahte lagain bisuhuvvojit eanandoalus arbevirolaš doallohamit

• Ain ovdanahttit eanadoallošiehtadusa nu ahte arktalaš eanadoallu adno oidnosis ja muhtun

guovlluide galget sierra veahkkebijut

• Sihkkarastit gilvineatnama boahttevaš buvttadeapmai

• Doalahit ain riidduid eastadeaddji doaimmaid maidda valda ruđa eanadoallošiehtadusas ja

boazodoallošiehtadusas

• Doarjut baikkalaš borramuš- ja erenoamaš galvvuid hahkama

• Sihkkarastit ahte vuoruhuvvojit buorit vuogit go nuorat buolvvat valdet badjelasaset doaluid

• Addit nuoraide vejolašvuođa beassat oapmedaluide bargo- ja oahpahallisajiide

• Movttiidahttit ođastit dallovisttiid ja buvttadit eanet bierggu ja mielkki

• Lahčit dili ođđa eanadoallodaluide

• Bargat dan badjelii vai stahta ain ruhtada gielddaid gaskasaš boraspire bahčinservviid

• Bargat dan badjelii vai unnit dalut ožžot stuorat mielkeeriid go nuorabut valdet badjelasaset dan

doalu

• Ollašuhttit ortnegiid maid bokte addo doarjja eanadoallovisttiide ja lassiealahusaide eanadoalus

ja boazodoalus go nuorat buolvvat valdet badjelasaset doaluid

• Movttiidahttit luoitit omiid davjjit guohtut meahcis, ja

movttiidahttit biergobuvttadeami

 

Meahcásteapmi

PRINSIHPPA

Meahcit ja daid atnu lea dehalaš buohkaide Samis. Luondduriika lea dehalaš go doppe viežžat borramušaid,

ja lustta vaste nai.

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Jierpmalaš ja bisttiheaddji luondduriikka ja mehciid geavahusa, vai boahttevaš buolvvat nai besset

navddašit min rikkis ja čappa luonddu

• Ahte fuolahit bures ealahusaid mat gullet luondduriikii ja darbbašit dan

• Oččodit buriid birgeneavttuid unnit buvttadusaide

• Sihkkarastit buriid ja oadjebas raddjejuvvon meahccegeainnuid, buorebut merket sihke geasseja

dalvemađijaid

• Fuolahit arbevirolaš ealahusaid, nu go bivdduid ja guolasteami

• Viežžat meahci buriid

• Sihkkarastit buori, oadjebas ja arbevirolaš olgodaddama manaide ja doaimmashehttejuvvon olbmuide. Sahtta omd rahkadit oaggunbaikkiid ja

suodjegovddiid

• Bargat dan badjelii vai merkejuvvojit balgat turisttaide main sii ožžot historjja dieduid

• Ahte Finnmarkokommišuvdnii ja Finnmarkku Meahcceduopmostullui addojit doarvai navccat, vai

vuoigatvuođaid čilgen attašii ollislaš riektesihkarvuođa.

• Bargat dan badjelii ahte samelagas daddjošii čielgasit ahte arbevirolaš meahcasteapmi lea

dehalaš kulturjuolgi buot sapmelaččaide.

• Ahte alggahuvvo politihkalaččat oktasaš, sektorrajiid rasttildeaddji ovttasbargu hahkan dihte

mahtolašvuođa luonddu, dalkkadagaid, bohcco ja boazodoalu birra

• Bargat dan badjelii vai alggahuvvo sami rivttiid guorahallan, suokkardeapmi ja dohkkeheapmi

guovlluide mat leat lullelis Finnmarkku, ja organiseret boahttevaš meahcastanhalddašeami.

Areálat ja biras

ÁIGUMUŠ

Luondduriggodagaid ja eatnamiid galga halddašit dan nammii ahte dat galget bistit agalaččat vai boahttevaš

buolvvat nai ožžot avkki oktasaš valjiin.

PRINSIHPPA

Sami ipmardusa mielde leat eatnamat, jogat, javrrit ja mearra valljodaga guovllut main olbmot leat ožžon

borramuša ja eara avkki, ja nu leat birgen ja asahan unna ja stuorit servodagaid. Dat lea samegiela,

kultuvrra, iešdovddu ja servodateallima vuođđun. Searverievttit leat dehalaččat sami albmogii. Oktavuohta

ja bearaš leat okta min kultuvrra geađgejulggiin.

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Bargat dan badjelii vai sami beroštumit vaikkuhivčče eanet dalkkadatbargui, go dalkkadaga

rievdan čuohca erenoamažit vuođđoealahusaide ja sami servodahkii.

• Ahte arbevirolaš mahtolašvuohta luondduealahusain valdošii eanet mielde go habmejit politihka

• Vuosttaldit vel eanet eatnamiid ja valljodatguovlluid suodjaleami masa baikegotti olbmot eai leat

mielas

• Bargat dan badjelii ahte valljodagaid ja energiija geavaheapmi galggašii nannet sami kultuvrra,

servodateallima ja addit buori ovdaneami oktasaš servodahkii

• Ahte jos petroleumdoaibma dehe oljo- ja gassavuohčumat čuhcet dala dehe boahttevaš

ealahusaide, guolasteapmai, assamii dehe eara lahkai billistit ekovuogadaga, de aigut mii

suodjalit daid ahpeguovlluid mat vahaguvvet.

• Bargat dan badjelii vai sami vuoigatvuođat lullelis Finnmarkku guorahallojuvvoše ja

dohkkehuvvoše, ja organiseret boahttevaš meahccehalddašeami

• Sihkkarastit ahte sapmelaččat besset mielde mearrideames eanan- ja valljodagaid geavahusa

sami guovlluin Finnmarkku olggobealde

• Suokkardit leat go stahta oamastan suodjaluvvon eatnamat (suodjaluvvon guovllut/suodjaluvvon

eanangahpalagat) asahuvvon suodjalanlaga mearradusaid vuođul, ja leaš go dat suodjaleapmi

buorrin servodahkii ja baikki olbmuide

• Buoridit bievlageainnuid meahcis vai dat eai lassan, erenoamažit jeaggas eatnamiin.

• Rahkadit dakkar mearrevuogadaga mineralaealahusaide maid bokte boahta ekonomalaš

avki baikegottiide, bakkolašvuohta jođihan- ja oastindoaimmaid dafus, ja ahte sami rivttiid

eaiggadat ja eara berošteaddjit besset mielde mearridanproseassain, ILO-konvenšuvnna nr.169

siskkobealde

 

Sámi vásáhusealáhus ja kulturealáhus

ÁIGUMUŠ

Ovdanahttit eanet sami kulturealahusaid ja vasahusfalaldagaid main sami kultuvra ja sami

borramušvierut leat vuođđun

PRINSIHPPA

Sapmelaččat galget ieža laidesteaddjin ja mearrideaddjin go ovdanahttet vasahusealahusaid

mat vuolggahuvvojit sapmelaččaid iežaset historjjas, kultuvrras ja assamis. Nu ferte vai

sihkkarasta baikkalaš eaiggatvuođa, eanet bargosajiid ja arvohahkama mii boahta sami

servodagaide buorrin.

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Nannet sami matkkoštanealahusaid gilvofamuid

• Maŋggalagan albma buktagiid mat leat vuolgan sami kultuvrras ja luonddus

• Bivdit veahki fitnodagaide ovdanahttit birrajagi matkkoštanfalaldagaid ja buoret

dalvefalaldagaid

• Bargat dan badjelii vai borramušguossoheami njuolggadusat dahkkoše alkibun

• Bivddašit dan ahte sami borramuškultuvra sahtta dehalaš oassin sami

matkkoštanealahusain

• Asahit doarjjaortnegiid sami matkkoštanealahusaid ovttasbargui ja fierpmadagaide

• Dahkat sajadaga vuogadahkii mainna sertifisere ealahusa, ja merket buktagiid dehalaš

oassin matkkoštanealahusa ovdanahttimis. Nammabuktagiid hahkan berre okta

matkkoštanealahusa okta mihttomeriin, nu go dujiid merkejit “Samiid duodji”. Nu ferte

maiddai bargat sami guovlluid vuođđealahusaid buktagiiguin.

•Buoridit guolastanturismma oadjebasvuođ. Okta vuohki livčči oažžt muhtuma

ofelažžn, dakkar olmmošgii mahtta geavahit luonddu arbevirolašvuogi mielde

•Doarjut Samisk Reiseliv/sami matkkošanealahusprošavtta, lea hui dehalašoažžt dan

doaibmagoahtit searvalaga oahppan ealahusdolliiguin

•Buoridit matkkošanealahusa fallan- ja vuovdinvejolašuođid mahtolašuođ

•Doarjut ja joatkit sami matkkošanealahusa ođsteami, searvalaga matkkošanealahusa

dolliiguin

•Oččdit vuođđeavttuid mat leat doarjjan ja veahkkin sami guovlluid ealahusovdaneamis

•Asahit bisttiheaddji turistaguolasteami mas baikegottit ožžt avkki, ja man sahtta

halddašt buorebut liseansavuogadagain

•Movttiidahttit ealahusa ovdanahttima, ja dasa berre addot ruhta ja eara veahkit

•Lahčt dili nu ahte sami matkkošanealahusaide biddjojit ain eanet navccat

•Bidjat fas olgoriikalašturisttaide 5 km meari oaggumis

 

Dearvvašvuođa - , dikšun- ja sosiálbálvalusat

ÁIGUMUŠ

Ovttamađe buorit dearvvašvuođa- ja dikšunfalaldagat.

PRINSIHPPA

Mahtolašvuohta samegiela ja kultuvrra birra galga lunddolaš oassin dearvvašvuođaja

sosialabargiid gelbbolašvuođas. Mahtolašvuohta dutkamiid vuođul sapmelaččaid

dearvvašvuođa ja eallindilalašvuođaid birra galga vuođđun balvalusas balvalusa vuođđun

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Bargat dan badjelii vai vuoras samegielagat oččoše lohkan- ja čallinveahki oassin

almmolaš balvalusain

• Ahte ollesjandora dikšunsajit galget vuođđuduvvot sami kultuvrra ja gielladuogaža

mielde

• Sihkkarastit ahte Sami našuvnnalaš gelbbolašvuođa guovddaš (SANAG) ovdana

gelbbolašvuođa ovttadahkan ja oažžu vuođđoeavttuid vai dan balvalusat bohtet olles

sami albmogii avkin, baikkalaš falaldagaid bokte.

• Ahte manaidsuodjalusas galga eanet kultuvrraid gelbbolašvuohta go doaimmahit

manaidsuodjalusa sami manaide ja nuoraide gos de orroše, ja oččodit sami manaid

dalu

• Sihkkarastit ahte manaidkonvenšuvnna njuolggadusat eamialbmogiid manaid vaste

vuhtiivaldojit

• Bargat dan badjelii vai samegielat dearvvašvuođa- ja dikšubargit ožžon joatkka- ja

lassioahpa fagasuorggisteaset

• Ahte giella- ja kulturduogaš vuhtiivaldo boarrasiid instituvššain

• Dagahit našuvnnalaš samegiela ja kulturgelbbolašvuođa oidnosa primeara- ja

erenoamaš dearvvašvuođabalvalusain, ja nannet sami dearvvašvuođa bargiid

lasiheami

• Nannet ja ovdanahttit johtti dearvvašvuođabalvalusaid sami albmogii, ja vel

ovdanahttit telemedisiinna geavahusa

• Eastadit veahkavalddalašvuođa lagas olbmuid gaskkas ja asahit

vuostavaldinguovddažiid veahkavalddi gillajeddjiide

• Beroštit eanet nuorra dievdduin ja psyhkalaš dearvvašvuođas erenoamažit

vuođđoealahusaid siskkobealde

• Sihkkarastit viidaset veahki ja divššu manaide ja nuoraide geat leat gillan

veahkavalddi

• Doarjut sami LHBTI-barggu, ea ea ollašuhttit pedagogalaš doaimmaid manaidgarddiin

ja skuvllain

• Sihkkarastit doarvai FOU navccaid vai šattašii eanet mahtolašvuohta

sami albmoga dearvvašvuođa- ja eallindilalašvuođaid dafus

• Bargat dan badjelii vai Sami dearvvašvuođasiida ollašuvašii

• Sihkkarasti dulkonbalvalusaid dearvvašvuođa primeara

balvalusas ja erenoamaš balvalusas

 

Sámi álbmot

Gávpogiin

ÁIGUMUŠ

Gavpogat galget čalmmustahttit sami kultuvrra lunddolaš oassin kultuvrralaš eatnatvuođas

PRINSIHPPA

Samis galga buorre giella- oahpahus- ja kulturfalaldat gavpogiid sami albmogii, mii dahka

ealli ja maŋggabealat sami servodaga.

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Ahte ovttasbargošiehtadusain gavpogiiguin nu go Alttain, Tromssain, Bodeajjuin,

Troandimiin ja Osloin galggašii addit sidjiide buoret navccaid ja bidjat eanet

ovddasvastadusa samegiela ja kultuvrra ovddideamis

• Nannet kulturmuittuid suodjaleami vai sami historja boahta oidnosii

• Sihkkarastit sami gavnnadanbaikkiid gavpogiidda

• Nannet ja ovttastahttit dearvvašvuođa erenoamašbalvalusa falaldaga sami albmoga vaste

nu ahte, jos haliida, de asaha dearvvašvuođa balvalusa birrasii mas lea samegiela ja sami

kultuvrra gelbbolašvuohta

• Prošeaktamodeallaiguin iskkadit mot sahtašii čohkket sami gelbbolašvuođa dearvvašvuođa

primearabalvalusas, omd rahkadit siiddažiid (kantuvrrat lahkalaga), nu go fastadoavttir,

psykologa, jortamovra, dearvvašvuođadivššar ja vel earat.

• Vaikkuhit dasa ahte sami baikenamat nannejuvvoše ja čalloše šilttaide doppe gos gavdnojit

• Arvvoštallat diehtoguovddaža ja eara pedagogalaš doaimmaid maiguin olahivččii

oahppoplana mihttomeari sami kultuvrra ja historjja dafus

Guovlluin

ÁIGUMUŠ

Ealli sami baikegottit

PRINSIHPPA

Eanas suohkaniin leat sapmelaččat unnitlohku, dušše moatti suohkanis lea sami eanetlohku.

Giella- ja kulturpolitihkka galga heivehuvvot iešguđet darbbuid mielde, omd bisuhit, ovdanahttit

ja ealaskahttit samegiela, kultuvrra ja servodateallima.

BARGIIDBELLODAT ÁIGU:

• Addit almmolaš halddahusaid bargiide ja sisafarrejeddjiide vejolašvuođa valdit

samegielkurssa.

• Veahkehit skuvllaide rahkadit giellaplanaid, vai samegielat manat ožžot samegielat

oahpahusa

• Lahčit čallinkurssa sidjiide geat mahttet dušše hupmat samegiela.

• Sihkkarastit ahte arbevirolaš meahcasteapmi dohkkehuvvo Norgga lagain ja halddahusain

 

Riikkaidgaskasaš solidaritehta

ÁIGUMUŠ

Servodat galga ovdanit eamialbmogiid eavttuid mielde

PRINSIHPPA

Eamialbmogat alggahit ieža servodatovdaneami doaimmaid guovlluineaset ja davviguovlluid

baikegottiin. Dan vai sihkkarasttaše kultuvrraset ovdanbuktima materialalaš vuođu.

BARGIIDBELLODAT DÁHTTU:

• Ahte Norgga Samediggi searva ovttasbargui eara davviriikkaid samedikkiiguin ja Ruošša

beale sami organisašuvnnaiguin

• Ahte davviriikkaid samedikkit buorebut valdoše mielde ovttasbargoguoibmin ja

vuođđoeavttuid habmejeaddjin Barentsa regiovnna eamitalbmotdoaimmain.

• Bargat dan badjelii vai sapmelaččat beasaše mielde Davviriikkaid Rađđai

• Ahte Samediggi galggašii šaddat Davvi-Norgga Brussel-kantuvrra oasalažžan

• Asahit oktavuođa eamialbmotjoavkkuiguin ja organisašuvnnaiguin ulbmilin doarjut

olmmošvuoigatvuođaid ja kultuvrraid suodjaleami

• Ahte rahkaduvvoše ehtalaš standardat doaimmaide ja engašemeanttaide

eamialbmotguovlluin.

• Ahte eamialbmogat galget ovddastuvvot ON:s

• Sihkkarastit radjerasttildeami dimenšuvnna oassin sami servodateallimis

• Ovttasbarggu eara eamialbmogiiguin Bargiidbellodaga riikkaidgaskasaš fierpmadaga

bokte

• Ollašuhttit loahpalaččat Davviriikkaid samekonvenšuvnna šiehtadallamiid

Kjell H. Sather

Arbeiderpartiet Postboks 8743

Youngstorget 0028 Oslo

Tlf: 24 14 40 00

Faks: 24 14 40 01

post@arbeiderpartiet.no

arbeiderpartiet.no

Giella Norsk - NorwegianGiella Sami - Samisk
Web levert av CustomPublish AS