Sámedikki eanetlogu politihkalaš geađgejuolgi áigodahkii 2009 - 2013

Sámedikki eanetlogu politihkalaš geađgejuolgi áigodahkii 2009-2013

Gaskal Bargiidbellodaga, Árja, Nordkalottfolket, Sámi mátta Norggas ja Åarjel-Saemiej Gïelh. Dát dokumeanta lea boahttevaš njealji jagi ovttasbarggu politihkalaš vuođđun dáid bellodagaid/listtaid gaskka Sámedikkis.

Ovttasbargobealit áigot bargat dan ala ahte servodagas lea dásseárvu ja ovttalágan vejolašvuođat buot olbmuide beroškeahttá sohkabealis, sojus, oskkus dahje kultuvrralaš dahje sosiálalaš duogážis. Min árvooaidnu vuođđuduvvo rievttalašvuhtii ja oktavuhtii. Bealit fievrridit dakkár sámepolitihka mii vuođđuduvvo guđet guimmiideamet árvvus atnimii ja dásseárvui sámiid, dážaid, kvenaid ja eará olmmošjoavkkuid gaskka.

Mii háliidit bidjat guovddážii ovttasdoaibmama ja ovttasbarggu sámi servodagas. Mii dáhttut ásahit Verdde-prošeavtta ja oainnusin dahkat dan ahte sámi boarrásat leat dehálaš resursa ja man oktavuođas sin eallinvásáhusat ja máhtolašvuohta leat deaŧalaččat nákkuid čoavdimii rittu ja siseatnama olbmuid gaskka, ja boazosámiid ja eará sámiid gaskka.

Buot servodatsurggiin, eallimis geahtus gitta hávdái, galgat mii bidjat guovddážii ovttaskas olbmo dárbbu ja sin árgabeaieallima sin lagašguovlluin.

Min bajimuš ulbmilin lea nana Sámediggi masa olbmuin lea luohttámuš. Mii háliidit eanet rahpaset, geavaheaddjiáddjás ja siskkildeaddji Sámedikki, Sámediggi mii lea álbmoga várás. Mii háliidit ovddidit Sámedikki buoret gaskaoapmin sámi álbmogii gávpogiin ja giliin. Mii áigut váikkuhit dan ahte nággodássi sierra sámi beroštusaid gaskka unniduvvo dakkár arenaid ásaheami bokte mat sáhttet buvttihit eanet áddejumi ja buoret gulahallama servodagas.

Min politihkka galgá vuolgit min sierra kultuvrras, min oktasašárvvuin ja vuođđooainnus, ja min historjjálaš gullevašvuođas árbevirolaš sámi ássanguovlluide. Kultuvrra dáin guovlluin lea garrasit báidnán sámi ássan, earret eará dan vuogi bokte movt mii ávkkástallat luondduin. Mis lea beroštupmi das ahte sámi kultuvra galgá viidáset ovddiduvvot sámiid iežaset eavttuid vuođul. Mii dovddastit ahte máttasámi ja mearrasámi guovlluin lea eará hástalusat go ollu dain eará sámi guovlluin.

Sámi kultuvra galgá leat oidnosis stuorra servodagas, ja danne áigut bargat dan ala ahte almmolaš dieđut sámiid birra nannejuvvojit. Buot sámit galget dovdat iežaset oadjebassan iežaset identitehtain. Mii háliidit bidjat eanet guovddážii sámi árvvuid Sámedikki politihkas. Árbediehtu ja boarrásiid sajádat min servodagas ferte nannejuvvot ja gozihuvvot buot dásiin. Buot sámiin ii leat sámegiella eatnigiellan. Sámi kulturbargu galgá maiddái heivehuvvot dán jovkui, ja dainna galgá meannuduvvot dássásaččat ealáhus-, servodat- ja kulturáššiin.

Sámediggi lea áidna ovddastuslaš álbmotválljen orgána sámi álbmoga várás Norggas. Sámediggi lea dat orgána mii ovddasta sámiid nationálaččat ja riikkaidgaskasaččat.

Sámediggi galgá ovddidit dakkár politihka mii lea ávkin buohkaide sámi servodagas. Dát gáibida ahte Sámedikkis lea duohta váikkuhanfápmu buot surggiin mat leat deaŧalaččat sámi servodaga ovddideapmái.
Danne áigut mii álgit vuđolaččat geahčadit Sámedikki politihkalaš ja hálddahuslaš organiserema dainna áigumušain ahte vejolaččat beavttálmahttit dan ja dieinna lágiin sihkkarastit eanet resurssaid doaibmabijuide olbmuid várás.

Mii áigut buoret ovttasbarggu gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin. Mii áigut vuoruhit álbmotčoahkkimiid ja eará gulahallanvugiid sámi álbmogiin. Mii áigut maiddái evalueret Sámedikki nuoraidpolitihkalaš organiserema dainna ulbmilin ahte gulahallan sámi nuoraiguin buoriduvvo. Mii áigut nannet rekrutterema Sámedikki jienastuslohkui, erenoamážit nissonolbmuid ja nuoraid gaskkas.

Mii áigut bargat dan ala ahte gielddat ásahit almmolaš sámi mánáidgárddiid dahje ossodagaid, nu ahte buot mánát beroškeahttá fuolaheddjiid gullevašvuođas politihkalaš bellodahkii dahje kulturorganisašuvdnii, galget sáhttit oažžut mánáidgárdesaji. Mii áigut fievrridit dakkár politihka mii sihkkarastá sámi sisdoalu sihke skuvlaastoáiggeortnegis ja kulturskuvllain. Mii áigut bargat dan ala ahte fállojuvvo individuála oahpahus sámegielas ja sámegillii buot sámi mánáide vuođđo- ja joatkkaskuvllain, beroškeahttá orrunsajis.

Máhttu ja gelbbolašvuohta lea juohke servodaga vuođđu. Danne ferte oktilaččat ovddidit sámi gelbbolašvuođa ja doarvái oahpponeavvuid vai sámi servodaga dárbbut ollašuhttojuvvojit. Mii áigut árjjalaččat searvat ovttasbargui guoskevaš eiseválddiiguin vai sámi mánáide ja nuoraide láhččojuvvojit vejolašvuođat oahppamii.

Mii áigut duddjot oahppovuogádaga mii addá buot sámi mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide oahppanarenaid gos giella ja kultuvra ovddiduvvo viidáseappot. Norgga oahppovuogádat galgá lágidit oahpahusa sámi servodagaid, gielaid ja kultuvrra birra vai servodagas buorrána áddejupmi guhtet guoibmámet kultuvrraid birra.

Mii áigut bargat dan ala ahte daid sámi mánáid ja nuoraid hospiterenortnet nannejuvvo, geat ásset sámegiela hálddašanguovllu olggobealde. Mii áigut viidáseappot bargat dan ala ahte buorebut láhččojuvvojit lotnolas hospiterenortnegat mánáid ja nuoraid várás mat ásset iešguđege sámi giellaguovlluin.

Kulturdoaimmat mearkkašit ollu ássamii. Daid bokte duddjojuvvo gullevašvuohta, čálgu ja eallinárvu. Mii áigut nannet ja ovddidit kulturvuđot ealáhusaid, ja lasihit kulturbargosajiid sámi guovlluin ja gávpogiin. Mii áigut deattuhit sámi girjjálašvuođa buvttadeami nannema, ja erenoamážit sámegielat čáppagirjjálašvuođa ja erenoamážit deattuhit čáppagirjjálašvuođa mánáid várás. Mii áigut addit sámi dáiddáriidda ja kulturdoaimmaheaddjiide buoret rámmaeavttuid, vai eanebuidda sáhttá dáidda ja girječállin leat birgejupmin. Mii áigut viidáseappot bargat deaivvadansajiid ja kulturásahusaid huksemiin sámi guovlluide.

Dán válgaáigodagas áigut duohtandahkat nationála sámi dáiddamusea Kárášjohkii, nationála lávddi Beaivváš Sámi Teáhterii, ja Várdobáiki sámi guovddáža. Mii áigut nannet Åarjelhsaemiejen Teatere ja addit dasa buoret ovdánanvejolašvuođaid. Mii áigut sihkkarastit ekonomalaš vuođu sámi filbmaguovddážii Guovdageainnus.

Sámi valáštallan lea dehálaš kulturgaskkusteaddji rastá riikarájiid. Danne mii háliidit addit valáštallamii dohkálaš rámmaeavttuid ja ovdánahttinvejolašvuođaid. Mii áigut sámi valáštalliide heivehit rámmaeavttuid maid vuođul sáhttet oassálastit sihke riikka siste ja riikkaidgaskasaččat. Mii áigut joatkit bargguin movttiidahttit nuorra sámiid áŋgiruššat alla dási valáštallamiin, nannedettiin gulahallama gaskal Sámedikki ja sámi valáštallanservviid ja organisašuvnnaid, ja ovttasráđiid singuin ovddidit movttiidahttindoaimmaid sámi valáštallansearaide.

Mii áigut váikkuhit sámi mediafálaldaga nannema sihke báikkálaččat, regiovnnalaččat ja nationálalaččat. Earenoamážit mánáid-TV fálaldaga smávimus mánáide ja dokumentára¬prográmmaid radios ja TV:s. Mii áigut bargat dan ala ahte mediafálaldat bures vuhtiiválddášii davvi-, julev- ja lullisámi giellaguovlluid, ja ahte maiddái dárogielat sámiide fállojuvvo dohkálaš mediafálaldat.

Mii áigut veahkkin sihkkarastit buori doaibmavuođu ásahuvvon sámi deaivvadanbáikkiide, nu go sámi viessu Oslos. Mii oaidnit maiddái dárbbu sullásaš deaivvadanbáikkiide ja oktasaš kulturarenaide stuorát gávpogiin, nugo Troanddimis ja Romssas.

Sámegiella lea min máttuid skeaŋka midjiide, dat lea árbi maid mii leat geatnegahtton várjalit ja fievrridit viidáseappot. Sámegielaid eksisteansavuoigatvuohta lea vuođđuduvvon láhkamearrádusain ja mihttomeriin buot dásiin servodagas ja riikkaidgaskasaččat. Mii áigut čalmmustahttit ahte olu sámi gielat/suopmanat leat áitojuvvon ja ahte dat dárbbašit earenoamáš doaibmabijuid jus galget seailut. Mii áigut álggahit earenoamáš doaibmabijuid nugo rávesolbmuidoahpahusa, stipeandaortnegiid, giellamovttiideami mánáidgárddiin ja oahpaheaddjeoahpahusa, sihkkarastin dihte gielaid viidásit eksisteanssa. Mii áigut lasihit ja beavttálmahttit sámi oahpponeavvobuvttadeami. Lullisámegiella lea earenoamáš váttis dilis.

Stáhta juolludeamit mat galget gokčat suohkaniid ja fylkasuohkaniid guovttegielalašvuođa lassigoluid, fertejit lasihuvvot. Ja min mielas lea dehálaš ahte juolludeamit mielddisbuktet eanet sámegielgeavaheami. Vuođđo- ja joatkkaskuvlla giellaoahpahusa refušuvdnamearit fertejit dárkilastojuvvot, vai máksomearit govččašedje duohta goluid.

Mii áigut ođđasit organiseret ja nannet sámi giellabargguid dan bokte ahte ásahahttit iehčanas nationála sámi giellaráđi. Mii áigut bargat dan guvlui ahte fállojuvvošii oahpahus davvi-, julev-, bihtán- ja lullisámegielas olggobealde sámelága giellahálddašanguovllu.

Mii áigut nannet fágaolbmuid rekruterema sámegiela ja kulturmáhtu fágasurggiin, ja okta doaibmabidju maid mii deattuhit olahan dihte dan, lea vejolašvuohta oažžut lávdaduvvon oahppofálaldaga. Mii áigut váikkuhit dan ahte Sámi allaskuvla ovddiduvvošii davviriikkalaš sámi dieđalaš allaskuvlan, ja viidáseappot álgoálbmotuniversitehtan. Mii áigut váikkuhit dan ahte julev-, bihtán- ja lullisámegiella deattuhuvvojit allaskuvllain ja universitehtain.

Mii áigut bargagoahtit sámegiela hálddašanguovllu viiddidemiin, ja áigut geahččalit váikkuhit ahte gávpotsuohkanat besset searvat hálddašanguvlui. Mii áigut geahččalit ásahahttit eanet almmolaš giella- ja kulturguovddážiid.

Sámi mánáid vuoigatvuođat fertejit earenoamážit deattuhuvvot Sámedikkis boahtte njealji jagis. Sámi mánáin geat leat mánáidsuodjalusa fuolahusas, lea riekti geavahit iežaset eatnigiela ja bisuhit iežaset kultuvrra. Eanet pedagogalaš veahkkeneavvut mat movttiidahttet buoret oahppamii ja nannejit sámegiela ruovttuin, mánáidgárddiin ja skuvllain, fertejit ovddiduvvot. Mii áigut bargat dan guvlui ahte buot nationála oahpahusásahusain lea ovddasvástádus buoridit ipmárdusa sámi kultuvrra, giela ja servodateallima birra sin oahppofálaldagain. Mii áigut oččodišgoahtit sámi kulturipmárdusa bákkolaš oassin oahpaheaddjeoahpus. Mii áigut sámi rávesolbmuide geat eai hálddaš sámegiela, geahččalit láhčit dilálašvuođaid nu ahte besset háhkat dárbbašlaš vuođđomáhtu relevánta oahpahusa bokte.

Mii áigut bargat dan ala ahte vuoras sápmelaččaid máhttu dohkkehuvvo ja čalmmustahttojuvvo, ávkkástaladettiin sin eanet oahpaheaddjedoaimmain.

Mii áigut bargat dan ala ahte sámi guovlluid giliskuvllat bisuhuvvojit, vuoruhuvvojit ja ahte daidda sihkkarasto einnostahtti ekonomiija stáhtalaš doarjjaortnegiid bokte, go dát skuvllat leat dehálaččat sámi giliid ássama bisuheapmái.

Mii áigut bargat dan ala ahte báikkálaš olbmot oččošedje nannoset váikkuhanfámu resurssaid geavaheamis eatnamiid ja čáziid regionála ja báikkálaš hálddašeami bokte. Mii áigut geahččalit oččodit prinsihppan ahte lagasvuohta addá vuoigatvuođa, beroškeahttá čearddalaš gullevašvuođas.

Mii áigut nannet giliservodagaid ja čoahkkebáikkiid riektevuođu, vai báikkálaš olbmot besset viežžat iežaset birgenlági iežaset árbevirolaš ávkkástallanguovlluin. Mii áigut váikkuhit dan ahte Sámediggi ovddidivččii politihka mii sihkkarastá riektesuodjalusa sámi meahcásteddjiide, vai árbevirolaš ávkkástallan ja luondduresurssaid viežžan, nugo giđđalodden, sáhttet fievrriduvvot ođđa sámi buolvvaide. Mii áigut geahččalit oažžut eanet beroštumi daidda vejolašvuođaide mat gávdnojit sáivačáhceguollebivddu árvoháhkamis, earret eará ahte ásahuvvošii vuostáiváldinrusttet sáivačáhceguliid váste.

Lullisámi guovllus áigut bargat dan ala ahte sidjiide geat gullet muhtun sijte – siidii, sihkkarastojuvvojit vuoigatvuođat viežžat luondduriggodagaid sin árbevirolaš ávkkástallan¬guovlluin. Mii háliidit ahte Sámediggi galggašii leat nanu eaktolágideaddji ealáhuspolitihkas. Danne mii áigut bargat dan ala ahte Sámedikkis galgá leat guovddáš rolla ealáhusšiehtadallamiin.

Mii áigut bargat dan ala ahte sihkkarastit positiiva ovdáneami nuortasámi servodahkii ja váikkuhit ahte nuortalaččaid ovttasbargu rastá riikarájiid sáhttá ovdánahttojuvvot ain viidáseappot.

Mii áigut váikkuhit dan ahte huksejuvvošedje nanu ja ealli báikkálašservodagat máŋggabealat ealáhusaiguin main vuođđun leat ođđaáigásaš teknologalaš čovdosat ja mat vuhtiiváldet árbevirolaš resursaávkkástallama. Mii áigut váikkuhit dan ahte min resurssat galget buktit báikkálaš oalgeváikkuhusaid, ja ahte árvvut galget hábmejuvvot doppe gos olbmot orrot.

Mii áigut bargat dan ala ahte Sámediggi livččii aktiivvalaččat mielde ođđabuvttademiin ja ođđahutkamiin, ja ahte váikkuhivččii máŋggabealat ja ođđaáigásaš ealáhusaid ceggema geasuheaddji bargosajiiguin. Mii háliidit earenoamážit čalmmustahttit nuoraid ja nissonolbmuid. Mii áigut váikkuhit dan ahte rekruteren vuoruhuvvo, earenoamážit meahcástan- ja lotnolasealáhusain.

Mii áigut bargat dan ala ahte mohtorjohtalusláhka meahcis ja čázádagain heivehuvvo sámi diliide, dainna lágiin ahte dat vuhtiiváldá ja dohkkeha sin geat barget meahcce- ja lotnolas¬ealáhusaiguin. Mii áigut bargat dan ala ahte kulturvuđot ávkkástallan suodjaluvvo lága bokte bargat ja ovddidit meahcceávkkástallama maiddái ođđaáigásaš veahkkeneavvuid geavahemiin. Mii áigut bargat dan ala ahte gielddaid iešstivrenriekti mohtorjohtalusas meahcis doalahuvvo ja nannejuvvo dan ođđa mohtorjohtaluslágas.

Finnmárkkuopmodat (FeFo) galgá hálddašit eatnamiid buoremusat ávkin Finnmárkku álbmogii, ja erenoamážit sámi beroštusaid ektui, dakkár prinsihpaid vuođul nugo dásseárvu, rabasvuohta ja dássedettolaš čovdosat. Mii áigut bargat dan ala ahte FeFos lea dakkár hálddašeapmi mii deattuha luonddu ja luondduriggodagaid árbevirolaš ávkkástallama, ja dieinna lágiin sihkkarastá dan eallinkvalitehta maid luondduin ávkkástallan addá ovttaskas olbmui.

Mii áigut bargat dan ala ahte Sámediggi ovttasráđiid Finnmárkku fylkkagielddain geahččala ovddidit čohkkejeaddji hálddašanpolitihka resurssaid várás FeFo eatnamiin buoremusat ávkin Finnmárkku álbmogii. Mii áigut bargat dan ala ahte FeFo, ovttasráđiid gielddaiguin ja fylkkagielddain, váldá ovddasvástádusa dan sihkkarastimis ahte meahcci gullá buot fylkka ássiide ja vai árbevirolaš johttingeainnut máđasadnojuvvojit.

Riddo- ja vuotnadorski gođđanbáikkiin ii oaččo leat guollebiebmandoaibma. Vuolggasajis galgá buot guollebiebman čađahuvvot ekologalaš prinsihpaid mielde. Muhtun referánsavuonat fertejit suodjaluvvot guollebiebmamis vai guollenálit sihkkarastojuvvojit. Mii áigut bargat dan ala ahte guolástus- ja mearraávkkástallanealáhus livččii ceavzilis, ekologalaš ja gánná¬hahtti, ja áigut erenoamážit deattuhit vuotnabivdiid rivttiid sihkkarastima sámi guovlluin.

Sámediggi galgá čuovvolit Riddoguolástuslávdegotti árvalusa. Erenoamážit lea dehálaš njulget dan eahperievtti, mii lea dahkkojuvvon mearrasámi álbmoga ektui, earret eará dainna lágiin ahte vuotnabivdiid bivdovuoigatvuohta čadnojuvvo lágas.

Mearraluossabivddu riektevuođđu ferte sihkkarastojuvvot, ja dakkár bivdu ii galgga konsešuvdnageatnegahttojuvvot. Gonagasreappáid ja njurjuid bivdima ferte lasihit, ja báikkálaš guolásteddjiin geaidda dát nálit čuhcet, galgá leat eavttutkeahtes vuoigatvuohta searvat bivdui.

Mii bidjat vuođđun ollislaš meahcceealáhuspolitihka. Mii áigut váikkuhit dan ahte boazodoallu joatká ekonomalaččat, ekologalaččat ja kultuvrralaččat ceavzilis ealáhussan. Mii áigut gozihit ja sihkkarastit boazodoalu ja eará sámi meahcceealáhusaid kultuvrra, boares vieruid ja árbevuoigatvuođaid dehálaš faktuvran hálddašeami ja láhkaaddima siskkobealde. Boazodoallu ja eará meahcceealáhusat mas lea mielde maiddái šibitdoallu, galget meannuduvvot dássásaš ealáhussan.

Mii áigut leat mielde váikkuheamen boazodoallopolitihka mii váldá vuhtii iešguđege doaibmavugiid riikka iešguđege osiin. Mii áigut fievrridit dakkár boazodoallopolitihka mii láhčá árjjalaš juogadanpolitihka, mas guohtoneatnamiid dohkálaš hálddašeapmi lea guovddážis. Mii áigut bargat dan ala ahte boazodoallu oažžu seamma eavttuid go eará buohtastahtti ealáhusat vuoládusaide ja divadiidda investeremiid ja doaibmaruđaid oktavuođas. Mii áigut bargat dan ala ahte ásahuvvojit jierpmálaš sohkabuolvaortnegat ala váldima oktavuođas boazodoalus.

Dárbu lea joatkit boazodoallolága ođasmahttinproseassain, mii háliidit ahte ollislaččat geahčaduvvo mot ođđa láhka váikkuha erenoamážit eará sámi beroštusaid ektui. Boazodoallolága mearrádusaid mat gusket máŋggageavat nákkuide ferte árvvoštallat, ja fertejit ásahuvvot heivvolaš nággočoavdinarenat dien lágan nákkuid várás.

Boazodoallu máttasámi guovllus lea hui sakka áitojuvvon, man oktavuođas areála¬lihkahallamat ja reguleremat uhkidit issorasat boazodolliid maid sii ieža eai nagot čoavdit. Mii áigut váikkuhit dan ahte boazodoalu guohtoneatnamat nannoseappot suddjejuvvojit. Dasto áigut váikkuhit dan ahte gávdnat čovdosiid maiguin sihkkarastojuvvo ealáhussii dieđiheapmi ođđa lihkahallamiid birra, vai sis livččii vejolašvuohta buktit vuosteákkaid dalle go lihkahallamat čuhcet boazodoalu beroštusaide.

Boranávddit leat šaddan dađistaga eanet ja eanet giksin sihke boazodollui ja sávzadollui. Mii áigut bargat dan ala ahte norgalaš eiseválddit válddášedje duođas boranávdeproble¬matihka. Boranávdenálli ferte regulerejuvvot dakkár dássái ahte dat ii vaháguhtášii guođohanealáhusaid gánnáhahttivuođa ja leahkima. Vahágiid dahkki boraelliid njeaidima ferte beavttálmahttit ja dat galgá dahkkojuvvot almmolaččat bálkáhuvvon bivdoservviid bokte, ja buhtadusortnega bokte galget vahágat ollislaččat buhtaduvvot.

Mii áigut bargat dan ala ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti II evttohus sierra kártenkomišuvnna ásaheami ektui guovlluide máttabealde Finnmárkku álggahuvvo johtilepmosit. Mii dáhttut ahte Sámediggi ja sámi báikegottit galget eanet nannejuvvot ođđa eanahálddašanorgánaid ásaheami bokte Norlánddas, Romssas ja máttasámi guovllus.

Riektediliid kárten Finnmárkkus ja dan olggobealde ferte maiddái biddjot guoskat sámi ássanguvlui rittus ja vuonain, ja berrešii maiddái viiddiduvvot guoskat siskkáldas geavahanrievtti kártemii boazodoalus.

Ealli gilážat dáhkidivčče buoremusat sámi kultuvrii ja gillii sihkkaris boahtteáiggi. Eanadoallu sámi guovlluin lea vuoruhuvvon suorgi nationálaččat ja guovlulaččat. Sámediggi galgá aktiivvalaččat bargat dan ala ahte doaba “árktalaš eanadoallu” heivehuvvošii hálddašeamis dusten dihte daid hástalusaid mat čatnasit riikkaidgaskasaš soahpamušaide ja boahtteáiggi doarjjaortnegiidda. Mii áigut bargat dan ala ahte ásahuvvošedje jierpmálaš ortnegat eanadoalus buolvamolsuma várás. Buot meahccedolliide galgá sihkkarastojuvvot árbeguovlluiguin ávkkástallan, kulturvuđot ávkkástallama oktavuođas.

Dálonsámiid kulturvuđot ávkkástallan, maiddái borramušlasáhussan, lea dehálaš sihke kulturguoddin ja rekrutterenarenan boahtteáiggi ealáhusovddideapmái. Ferte láhčit diliid nu ahte kulturvuđot ávkkástallama sáhttá čađahit ođđaáigásaš veahkkeneavvuiguin. Mii áigut árjjalaččat sihke sihkkarastit báikegottiid olbmuid vejolašvuođaid kulturvuđot ávkkástallamii, ja seammás láhčit diliid ođđa bargosajiid háhkamii.

Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma ferte nannet, go dat addá ođđa vejolašvuođaid ealáhusovddideapmái ja bargosajiide. Meahcce- ja lotnolasealáhusat fertejit oažžut buoret rámmaeavttuid. Mii áigut bargat dan ala ahte smávit lágan doaimmat oččošedje buriid ruhtadaneavttuid.

Mátkeealáhusat lea okta áŋgiruššansuorgi nationálalaččat. Sámi luondu ja kultuvra sáhttá nie šaddat vel ain deaŧaleabbo oassin mátkeealáhusfálaldagain boahtteáiggis. Sámi mátkeealáhus sáhttá addit birrajagi bargosajiid, ja leat mielde sihkkarastimin ássama sámi guovlluin. Sámi mátkeealáhusovddideapmi galgá sihkkarastit ja nannet dáláš ealáhuseallima. Dehálaš lea ahte kultuvrra ja historjjá gaskkusteapmi mátkeealáhusaid oktavuođas lea eakti ja jáhkehahtti, dakkár etihkalaš dásis mii dávista sámi beroštusaide, norpmaide ja dábiide, ja boahtá sámi báikegottiide ávkin. Mii áigut bargat dan ala ahte sámi mátkeealáhus ovddiduvvo sámi eavttuid vuođul, ja ahte fitnodagain mat vuvdet sámi kulturvásáhusaid, galgá leat sámi kulturprofiila. Mii áigut bargat dan ala ahte mátkeealáhusas ovddiduvvojit mekanismmat mat hehttejit olggobeali beroštusaid čuohcamis sámi kultuvrii.

Duodji lea fága, kultuvra ja ealáhus. Sihkkarastin dihtii duoji boahtteáiggi mii áigut bargat dan ala ahte duoji ealáhusšiehtadus ovddiduvvo viidáseappot, láhčit dilálašvuođa ealáhushutkamii, duodjebagadallamii, oktasaš duodjelanjaid huksemii, oahpahalliortnega ásaheapmái ja duodjeoahpu čađaheapmái ja buoret gulahallamii duodjebirrasiiguin. Mii áigut váikkuhit dasa ahte ásahuvvojit eanet duodjelanjat, maiddái gávpogiidda. Bealit áigot váikkuhit dasa ahte duoji riektesuodjalus čielggaduvvo lagabui, ja ahte evttohuvvo láhkaaddi eiseválddiide ásahit láhkasuodjalusa duoji várás.

Sámi dáidagis ja kultuvrras lea stuorra nationála ja riikkaidgaskasaš vuovdinvejolašvuohta, ja mii áigut bargat dan ala ahte lassána árvoháhkan dain ealáhusain ja fitnodagain, main lea sámi dáidda ja kultuvra oassin doaimmas.

Mii vuhtiiváldit minerálalága nu mo Stuorradiggi lea mearridan. Mii atnit buorrin dakkár mineráladoaimma, mii mielddisbuktá báikkálaš árvoháhkama guhkit áiggi vuollái, ja mii fuolaha sámi beroštusaid. Mii áigut hábmet dakkár politihka mii fuolaha dán deastta. Mii áigut oččodit báikkálaš ja sámi váikkuheami dáidda proseassaide ovdalgo mineráladoaimmat álggahuvvojit vai sihkkarastojuvvo sihke sámi birgenláhki ja báikkálaš árvoháhkan. Gulahallama bokte minerálaealáhusain mii áigut sihkkarastit ahte eanet riidduid sáhttá čoavdit ovdal vejolaš mineráladoaimmaid, ja ahte váidudeaddji doaibmabijut váikkuhit dasa ahte árbevirolaš ealáhusat vahágahttojuvvojit nu uhccán go vejolaš. Mii áigut bargat dan ala ahte sihkkarastojuvvojit seamma riektedilit buot sápmelaččaide go lágat mineráladoaimmaid várás galget ođasmahttojuvvot dain guovlluin mat leat Finnmárkku máttabealde.

Olles sámi álbmogis lea vuoigatvuohta oažžut ovttaárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid seamma dásis go álbmogis muđui. Mii áigut bargat dan ala ahte dakkár dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat sihkkarastojuvvojit, mat leat heivehuvvon sámi álbmoga dárbbuide. Dearvvašvuođa- ja sosiálabargit miehtá riikka galget oažžut vejolašvuođa oahppat sámegiela ja sámi kulturáddejumi. Mii oaivvildit ahte vuoiŋŋalaš árvvut leat dehálaččat sámi identitehtii, sihke divššus ja fuolahusas, ja oassin iežamet eallinvuogis ja máilmmigovas. Mii háliidit ahte ollisteaddji ja árbevirolaš dálkkodanvuogit dohkkehuvvojit buorebut.
Mii áigut bargat dan ala ahte dulkabálvalus sámegielagiid várás nannejuvvo, vai erenoamážit min boarrásat ožžot bálvalusaid dakkár bargiin mat hálddašit sámegiela. Danne mii háliidit ahte sámi dulkaoahppu álggahuvvo bistevaš oahppofálaldahkan.

Mii áigut hábmet sámi boarrásiid- ja fuolahuspolitihka boahtte njealji jagis. Mii áigut sihkkarastit boarrásiidda oadjebas dili, ja láhčit vejolašvuođa dasa ahte ásahuvvojit sajit gos boarrásat ja nuorat besset deaivvadit vai árvvolaš árbedieđut sáhttet jotkojuvvot. Mii áigut bargat dan ala ahte sámi spesialistabálvalusat nannejuvvojit, erenoamážit lea dárbu nannet demens-joavkkuid, telemedisiinna, ja doarjjaapparáhta sámegielat buhcciid ja sin oapmahaččaid várás.

Mii áigut bargat dan ala ahte galgá ásahuvvot kriminálafuolahus, mii lea heivehuvvon daidda sápmelaččaid dárbbuide geat leat giddagasas vai sii ožžot gutnálaš eallima giddagasas.
Mii leat hui fuolastuvvan go sámi guovllut galget suodjaluvvot nu ahte báikkálaš geavaheapmi hehttejuvvo. Mii oaivvildit ahte ceavzilis geavaheapmi lea buoremus suodjalanvuohki. Juohkelágan suodjalus galgá čađahuvvot ovttasráđiid dáid báikegottiiguin, maidda suodjalus guoská, ja sin mieđiheami vuođul. Go báikegoddi vuosttalda, de ii galgga suodjalus čađahuvvot. Sámediggái galgá addojuvvot čielgaset rolla suodjalanproseassain, ii dušše konsultašuvdnabeallin, muhto maiddái iehčanas eiseváldin.

Mii háliidit ahte resurssat hálddašuvvojit ceavzilis vuogi mielde vai biologalaš šláddjivuohta fuolahuvvo. Dálkkádatrievdamat ja máilmmi liegganeapmi váikkuha davvi guovlluid birrasa. Mii áigut árjjalaččat bargat dan ala ahte vahágahtti luoitimat vuoliduvvojit ja bealit áigut álggahit doaibmabijuid mat eastadit dálkkádatrievdama negatiivva váikkuhusaid. Sámediggi galgá áŋgiruššat ahte álgoálbmogiid máhttu galgá biddjojuvvot vuođđun dálkkádatpolitihka mearrádusaide. Sámediggi galgá uhcidit birasvahágiid iežas doaimmas birasbeavttálmahttimiin ja Sámediggi galgá oččodit birassertifiserema.

Mis galgá leat dakkár politihkka mii fuolaha sápmelaččaid oktasaš beroštusaid go geatnegahtti riikkaidgaskasaš šiehtadusat dahkkojuvvojit. Barentsovttasbargu ferte nannet sápmelaččaid vejolašvuođaid doaibmat oktan álbmogin riikkarájiid rastá dannego sápmelaččat ellet buot Barentsguovllu riikkain. Máttasámi guovllus lea hástalussan oččodit buori ovttasbarggu Ruoŧa beale sápmelaččaiguin. Dákkár ovttasbargu galgá jotkojuvvot ja nannejuvvot.

Gássa- ja oljobuktagiid ja birasvahágahtti bázahasaid fievrrideapmi ja offshore doaimmat galget ollašuhttit garraseamos birasgáibádusaid. Etihkalaš standárddat mat ollašuhttet álbmotrievttálaš prinsihpaid, fertejit leat vuođđun daidda doaimmaide mat čađahuvvojit álgoálbmotguovlluin.

Sápmelaččaid stáhtus riikkaidgaskasaš árktalaš ovttasbarggus ferte nannejuvvot vai mii duođas sáhttit váikkuhit dan politihka, mii galgá sihkkarastit min boahtteáiggi eksisteanssa davviguovlluin. Sámi nuorat leat dehálaš resursan dakkár oktavuođas, ja mii háliidit joatkit daid prográmmaid, mat dahket vejolažžan nuoraide lonohallat vásáhusaid eará álgoálbmotnuoraiguin árktalaš ja riikkaidgaskasaš dásis.

Mii áigut bargat dan ala ahte álbmotrievttálaš instrumeanttaid sisdoallu boahtá buorebut oidnosii ja lea eanet juvssahahtti sidjiide geat dahket mearrádusaid servodagas ja álbmoga bealis muđui. Sámedikki stáhtus ja sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuohta galgá oažžut čielgaset sisdoalu. Mii áigut váikkuhit dasa ahte Davviriikkalaš Sámekonvenšuvnna dohkkeheapmi álggahuvvo farggamusat. Mii áigut viidáseappot bargat dan ala ahte dat riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat, mat gusket njuolgga riikka álgoálbmogii, váldojuvvojit mielde Norgga láhkii, ja bargat dan ala ahte Norgga stáhta sihkkarastá ahte dat vuoigatvuođat, mat čuvvot dáin konvenšuvnnain, ožžot buoret ja viidát rievttálaš suodjaleami nationála riekteortnegis.

Mii áigut váikkuhit dasa ahte Sámediggi doaibmá buorrin ovdagovvan maiddái riikkaid¬gaskasaččat álgoálbmogiid dásseárvopolitihka oktavuođas.

Sámepolitihkka galgá bálvalit sámi álbmoga vai sámi kultuvrra, ealáhusaid, giela ja servodateallima boahtteáigi sihkkarastojuvvo.