Válgaprográmma 2009 - 2013

Kápihttal 1:

BARGIIDBELLODAGA MIHTTU JA VIŠUVNNAT NORGGA SÁPMELAČČAIDE

Bargiidbellodaga vuođđoárvu hukse rievttalašvuođa ja searvevuođa ala. Bargiidbellodaga višuvdna lea servodat gos buohkat leat ovttaárvosaččat, ja buohkain leat seamma vejolašvuođat beroškeahttá makkár kultuvrralaš ja sosiálalaš duogáš lea.

　

Kápihttal 2:

SÁPMI LEA SMÁVVASERVODAT – SMÁVVASERVODAGA HAGA II LEAT SÁPMI

Bargiidbellodat háliida báikkálaš servodaga, mii váldá vára buohkain, ja gos veahki oažžu go dan dárbbaša. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala, ahte sámi báikkálašservodagaid almmolaš bálvalusain, skuvla- ja dearvvašvuođabálvalusain, galgá leat riikkaviidosaš ulbmila vuođul. Álbmotrievtti geatnegasvuođat, mii stádas, fylkkas ja suohkaniin/gielddain lea dán áššis , ferte duohtandahkkot báikkálaččat.

Mii áigut báikkálašservodagaid, gos leat ealáhusat, mat huksejit ođđaáigásaš teknologalaš čovdosiid ja vuhtiiváldet árbevirolaš riggodatávkkástallama. Mii áigut bargoeallima, mii fátmmasta buohkaid ja gos lea sadji buohkaide. Bargiidbellodat áigu ráhkadit árvvuid doppe gos olbmot orrot. Mii vuoruhit searvevuođačovdosiid.

Fitnodatálggaheaddjit Norggas leat buorit servodaga árvoháhkamii. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte stádabušeahtas juolludit ruđaid sápmelaččaide entreprenevra geahččalandoaimmaide.

Sámi árbevirolaš guovllut leat miehta riikka Hedmárkkus lulde gitta Finnmárkui davvin. Bargiidbellodat oaidná dárbbašlažžan čalmmustahttit daid máŋga sámi báikkálašservodaga, mat iežaset nanu kultuvrrain oasálasttejit sámi searvevuhtii. Politihkas, oahpaheamis ja eará ásahusain lea juo guhkit áigge leamašan, ahte sámi riddo- ja vuotnaguovllut leat hui ollu oaidnemeahttumin dahkkon. Sápmelaččat geat leat čađat unnitlogus iežaset servodagas, dávjá eai áiggo iežaset defineret oassin sámi searvevuođas. Dát sápmelaččat orrot maid sámi servodagas, vaikko leatge earát eanetlogus. Bargiidbellodat áigu bearráigeahččat ahte šaddá eambbo duođalaš fátmmasteapmi buot sápmelaččaide sámi searvevuođas.

　

Kápihttal 3:

OAHPAHUS JA OAHPPU DÁLÁ MÁNÁIDE, NUORAIDE JA RÁVISOLBMUIDE

Mii áigut servodaga gos sámi mánát ja nuorat nagodit boahtteáiggi hástalusaid dustet. Bargiidbellodat áigu ráhkadit oahpahusvuogádaga, mii sámi mánáide, nuoraide ja rávis olbmuide addá buriid oahppoarenaid oahppoovdáneapmái, ja gos giella ja kultuvra besset ovdánit.

Bargiidbellodat oaivvilda ahte mánáidgárdi, vuođđoskuvla, joatkkaskuvla ja oahppoásahusat galget hukset iežaset doaimma čearddalaš ja kultuvrralaš máŋggabealatvuođa ala, maid sámi mánát, nuorat ja rávisolbmot ovddastit. Riekti oahppat ja oahpahuvvot sámegillii guoská buot sámi mánáide vuođđo- ja joatkkaskuvllas, beroškeahttá gos Norggas orrot. Bargiidbellodat vuoruha bargat guovttegielatvuođa oahpahusain sihke siskkobealde ja olggobealde hálddašanguovlluid. Sámi giellafálaldat ferte nannejuvvot sihke vuosttaš ja nubbingiellan joatkkaskuvllain. Galgá heivehuvvot vai sápmelaččat, geat eai máhte sámegiela, galget beassat oahppat vuođđooahpu giellaoahpahusa bokte.

Sámegielas lea iežasárvu, ja giela eksisteansa lea nannejuvvon lága bokte ja ulbmiliiguin juohke dásis servodagas. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte duohtandahkat daid ulbmiliid. Sámi mánáid riekti oahppat sámegiela, ja geavahit giela oahpahusas juohke fágas, leat olmmošvuoigatvuođat. Sámi mánáid sámegiel’ máhttu lea vuođđun dasa, ahte oažžut vejolašvuođa oasálastit sámi servodagas ollislaččat. Otná servodagas eaktuduvvo sámi giella ja kultuvra, jus galgá ceavzit. Sámedikki oaidnu ferte nannejuvvot, vai das lea duohta váikkuhanfápmu giellaovdáneapmái mánáidgárddiin ja skuvllain.

Guovddáš eaktu sámi kultuvrra boahtteáigái lea vejolašvuohta álbmogis geavahit unnitlogugiela gelbbolašvuođa. Lea olmmošvuoigatvuohta oahpahuvvot sámegillii ja sámegielas. Galgá heivehuvvot vai sápmelaččat, geat eai máhte sámegiela, galget beassat oahppat vuođđooahpu giellaoahpahusa bokte.

Otná oahpahusvuogádat lea sakka lávdojuvvon. Suohkaniin/ gielddain lea ollislaččat vejolašvuohta báikkálaččat vuoruhit guovddáš ulbmiliid. Bargiidbellodat áigu bargat sámi mánáid, nuoraid ja rávisolbmuid rivttiid ovddas báikkálaš dásis. Buoridit skuvlla dási eaktuda bargat garrasit riikka dásis. Bargiidbellodat áigu vuoruhit eambbo oahpaheddjiid, buriid rámmaeavttuid, ja buriid jođihanstruktuvrra. Lea dušše dat mii sáhttá buoridit sámi mánáid, nuoraid ja rávis olbmuid oahpahusa boahtteáiggis. Bargiidbellodat áigu oččodit vai eambbo oahpponeavvut ráhkaduvvojit, nugo našunála ulbmiliin lea. Sámediggi ferte ollu eambbo bargat dan olis.

Bargiidbellodat áigu bargat vai sámegielat mánáidgárdefálaldat galgá leat buot sámi mánáide. Árrat oahppat giela lea buoremus vuohki bisuhit sámegiela. Bargit, geain lea formálalaš ja ii formálalaš gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras, fertejit oažžut dohkálaš bárgo- ja bálkáeavttuid. Ferte vuoruhit hukset ja jođihit sámi mánáidgárddiid ja sámi ossodagaid dárogielat mánáidgárddiide.

Stáda ruhtajuolludeamit fertejit gokčat lassigoluid suohkaniin/ gielddain ja fylkkasuohkaniin, mat šaddet sámegiel oahpahusa dihte. Vurdojuvvo maid ahte ekonomalaš rámmaeavttut buorrindohkkehuvvojit suohkaniid giliskuvllaide, gos oahpahuvvo sámegillii ja kvenagillii. Dát lea hui mávssolaš seailluhit sámi ja kvena giela ja kultuvrra, ja maiddái identitehtaráhkadeaddji bargu smávvaservodagain.

Bargiidbellodat áigu deattuhit ahte buot našunála oahppoásahusain lea ovddasvástádus nannet ipmárdusa, ja fokusa sámi kultuvrii, gillii ja servodateallimii. Sámi kulturipmárdus ferte šaddat leat bákkolažžan buot allaskuvllain ja universitehtain. Ovttasbargu gaskal Sámi allaskuvlla ja eará oahppoásahusain lea ovdánanvejolašvuohta ja ferte buorebut ávkkástallat, vai eanebut ožžot vejolašvuođa sámegiel kurssa/oahpahusa.

Dat galgá juolluduvvot liige stipeanda oahpaheddjiide, geat ohppet sámegiela ja kultuvra birra, vai suohkaniid/gielddaid giellaoahpahus šaddat duohtan. Bargiidbellodat áigu bargat vai šaddá ovttadássásašvuohta gaskal sámegiel hupmangiela ja eará IKT gielaid.

Rekrutteret ja oahpahit sámegielat fágabargiid lea mávssolaš eaktu, go sámi servodaga galgá ovddidit. Bargiidbellodat áigu deattuhit dan ovddasvástádusa, mii Sámi allaskuvllas ja Tromssa Universitehtas lea sámi dutkamii ja alit oahpahussii. Sámi allaskuvllas lea našunála ovddasvástádus vára váldit ja ovddidit sámi giela ja duoji dieđafágan, ja leage dárbbašlaš nannet allaskuvlla eavttuid, vai nagoda dán ovddasvástádusa. Sámi giella dutkamii muđui lea dárbbašlaš, ahte ásahuvvojit sierra prográmmat, mat dorjot sámi dutkama.

Diehtosiidda gárváneapmi Guovdageainnus addá earenoamáš vejolašvuođaid sámi dutkamii ja sámi oahpahussii alit dásis. Eaktuda dieđusge ahte Sámi allaskuvla sáhttá šaddat vuoibmeguovddáš, mii nanne ja ovddida sámegielaid. Danne ferte Sámi allaskuvla ovddiduvvot davviriikkalaš sámi dieđalaš allaskuvlan, ja vel álgoálbmotuniversitehtan.

Ferte dasa lassin lágidit lávdojuvvon oahppofálaldagaid. Vai nannet studeanta rekrutterema sámi alit oahpuide ja dutkamii, de fertejit ásahusat aktiivvalaččat juohkit dieđuid iežaset fálaldagaid birra.

Bargiidbellodat áigu vuoruhit rájiidrasttildeaddji sámi ovttasbarggu, go ráhkadit oahppoplánaid, oahpponeavvuid, oahpahusa, dutkama ja giela.

Giliservodagat dárbbašit earret eará bures ráhkaduvvon skuvlastruktuvrra. Giliskuvllain lea mávssolaš rolla dán oktavuođas. Bargiidbellodat áigu giliskuvllaide bidjat earenoamáš fuomášumi.

　

Kápihttal 4:

KULTUVRA

Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte nannet ja bajáshukset kultuvrralaš ealáhusa. Vaikko bargo- ja oahppovejolašvuođat leat mearrideaddjin, de mearkkašit kulturdoaimmat ollu orrumii. Kulturdoaimmat rahkadit gullevašvuođa, mii fas váikkuha čálgui ja eallinkvalitehtii.

Bargiidbellodat áigu bargat vai váldit vára dan sámi kulturbirrasis iešguđetge gilážiin, go giliviesut, mat juo leat, váldojit atnui čoahkkananbáikin. Doaimmat mánáide ja nuoraide fertejit vuoruhuvvot. Ferte bargojuvvot vai nannet girjerádjosiid ja kulturviesuid fálaldagaid.

Okta nanu sámi kultuvra addá dorvvu ja mávssolaš váikkuhusaid, go čálgu ja eallinkvalitehta buorrána. Bargiidbellodat áigu bargat buoridit sámi dáiddáriid ja kulturbargiid rámmaeavttuid. Bargiidbellodat áigu earret eará heivehit ahte sámi kulturguovddážat eambbo šaddet ovdánahttinaktevran báikkálaš ja regionála guovlluin, ja nu šaddet eambbo positiiva aktevran dasa ahte sámi kultuvra šaddá ealáhussan.

Našunála sámi dáiddamusea ferte duohtandahkkot válgaáigodagas, ja dasa lassin fertet vuoruhit alit sámi dáiddafágalaš oahpahusa. Bargiidbellodat áigu vuoruhit prošeaktaruđaid kulturviesu Várdobáikki sámi guovddážii ja našunála lávddi Beaivváš Sámi Teáhterii.

Filbma lea gievrras, ođđaáigásaš ja máilmmálaš media. Lea dárbu ahte sámi servodat oažžu vejolašvuođa bidjat iežas agenda ja hábmet iežas muitalusa filbmamáilmmis. Sámi filbmaguovddáš Guovdageainnus šaddá mávssolaš arenan, ja ferte sihkkarastojuvvot ruhtadoarjja, vai bisuhit dán barggu.

Sámi falástallan lea dál dehálaš kulturgaskkusteaddji mánáid- ja nuoraidbirrasiin rájiid rastá. Mánáid- ja nuoraidbarggut vuoruhuvvojit Bargiidbellodagas, ja danne áigut bargat vai falástallandoaimmat ožžot doarvái ekonomalaš vuođu. Sámi falástallansearvái ferte addot ovdánahttinvejolašvuohta, vai organisašuvdna sáhttá bidjat doaimmaid johtui sámi falástalli nuoraide riikka dásis ja gaskkariikkalaččat.

Kápihttal 5:

SÁMI ÁLBMOGA DEARVVAŠVUOĐA- JA SOSIÁLAPOLITIHKKA

Bargiidbellodat áigu bargat vai olles sámi álbmot galgá oažžut seammaárvosaš dearvvašvuođa- sosiálabálvalusaid, go muđui eará álbmot, earret eará mánát, nuorat ja boarrásat olggobealde giellahálddašanguovllu. Giella- ja kulturcakkit leat mielddisbuktán ahte dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagat eai leat leamaš olámuttos stuora oassái sámi servodagas. Ulbmil lea ráhkadit buori dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid, mat leat heivehuvvon sámi álbmoga dárbbuide. Dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis lea oktavuohta olbmuiguin, geain lea dárbu oažžut veahki ja doarjaga. Lea hui mávssolaš ahte bargi ja buohcci/áššehasa gaskas lea dorvu ja luohttevašvuohta. Dán olaha earret eará go ipmirda ja dovdá olbmo kulturduogáža, giela ja identitehta.

Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte suohkana dásis leat dearvvašvuođa- ja sosiálabargit, geain lea sámegiella ja kulturmáhttu. Fertejit oahpahuvvot doarvái dearvvašvuođa- ja sosiálabargit, geat máhttet sámegiela ja geain lea buorre máhttu sámi kultuvrras ja servodagas. Dearvvašvuođa- ja sosiálabargiide, geat eai máhte sámegiela, ferte fállojuvvot oahpahus sámi njálmmálašgielas ja kulturipmárdusas.

Beassat hupmat iežas giela sihke buozanvuođa geažil ja riegádahttima oktavuođas addá oadjebasvuođa ja luohttevašvuođa. Go eanas oassi dearvvašvuođa- ja sosiálabargiin eai máhte sámegiela, de dárbbašuvvo dávjá dulka humadettiin buhcciin/áššehasain. Bargiidbellodat oaivvilda ahte lea dárbu riikkaviidosaš dulkabálvalussii dearvvašvuođa- ja sosiálasuorgái.

Lea dehálaš ahte easttadeaddji dearvvašvuođabargu heivehuvvo sámi álbmogii.

Ferte ásahuvvot sierra buohcciáittardeaddji. Buohcciáittardeaddjis ferte leat sámegiel gelbbolašvuohta.

Bargiidbellodat áigu bargat buoridit heivehuvvon dearvvašvuođafálaldaga sápmelaččaide kriminálafuolahusas.

Lea earenoamáš dárbbašlaš ahte psykiatriija dearvvašvuođasuodjalus oahpaha eambbo dearvvašvuođabargiid, geain lea sámi duogáš.

Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus fálaldat sámi mánáide- ja nuoraide, geat leat gillán seksuálalaš illásteami, ferte nannejuvvot.

　

Kápihttal 6:

MII FERTET VÁRA VÁLDIT LUONDDUS JA DAN RIGGODAGAIN

Bargiidbellodat áigu ahte álbmogis ferte leat eambbo dadjamuš luondduriggodagaid ávkkástallamis regionála ja báikkálaš hálddašeamis eatnamiid ja čáziid badjel. Vuoigatvuođat luondduriggodagaide galgá guoskat buohkaide, geat orrot doppe, beroškeahttá čearddalaš gullevašvuhtii. Ferte mearriduvvot dakkár vuođđojurdda ahte lagasvuohta addá vuoigatvuođa.

Nanu ja ealli servodat, gos lea dássedis orrun ja máŋggabealat ealáhusat, lea definerejuvvon Bargiidbellodaga mihttomearrin. Lea guovddážis ahte ásahuvvojit buorit rámmaeavttut ealáhusdoaimmaide sámi ássanguovlluin. Árbevirolaš ealáhusat galget sihkkarastojuvvot ja ođđa ealáhusaide ges addot ovdánanvejolašvuođat. Ollislaš ealáhuspolitihkka ferte hábmejuvvot, vai lea iešguđetgelágán lotnolasealáhusaide vejolašvuohta sihkkarastit dohkálaš vuogi mielde.

Sámi árbevirolašmáhttu ferte, lassin dieđalašmáhttui, lohkkot mielde juohke mearrádusa vuđđui, go lea sáhka luonddu hálddašeamis sámi ássanguovlluin, sihke eatnamis ja mearas.

Otná luondduriggodatávkkástallan lea eambbo spesialiserejuvvon, teknologalaš, motoriserejuvvon ja guoská márkanekonomiijai. Árbevirolaš sámi ealáhusat leat rievdan, ja sáhttá lohkat ahte lea árvovuođđu meahcásteapmái. Bargiidbellodat áigu váldit vára dain oktasaš luondduriggodagain.

Máilmmis leat stuora birashástalusat. Dálkkádatrievdan ja máilmmi liegganeapmi čuohcá davvi guovlluid birrasii ja luondduriggodagaide. Álgoálbmogat ja ealáhusat, geat luonddus vižžet birgejumi, leat hearkkit dálkkádatrievdamii. Ferte bidjat doaimmaid johtui, mii goazaha dálkkádatrievdamiid. Ferte maid bidjat doaimmaid johtui, mat ráhkadit strategiija, movt hehttet dálkkádatrievdama negatiivvalaš váikkuhusaid.

Buot šattut ja eallit leat čadnon dasa ahte olmmoš árvvus atná luonddu. Lea earenoamáš dehálaš gáhttet sámi ealáhusaid sámi luondduipmárdusa vuođul. Vuođđoealáhusaid ja luondduávkkástallama kultuvrralaš ja sosiála árvu lea mávssolaš vuođđu min boahtteáigái.

Riggodagaid fertet hálddašit dainna lágiin ahte váldit vára biologalaš máŋggabealatvuođas, seammás go unnidit nuoskkideami, vai unnidit dálkkádatrievdama, maid olbmot daguhit. Bargiidbellodat áigu hukset iežas biraspolitihka dan prinsihpa ala, ahte galgá leat bistevaš ovdáneapmi, "buoret ovdal, go maŋŋil prinsihppa", ja oktiigullevašvuohta min maŋisbohttiide.

Lotnolasealáhusat

Bargiidbellodat áigu bargat dan badjelii ahte dálá vuođđoealáhusat, nugo sámi guovlluid boazodoallu/ eanandoallu ja guolásteapmi, ožžot buriid ekonomalaš rámmaeavttuid. Dán vai sihkkarastit bissovaš orruma.

Boazodoallu

Bargiidbellodaga višuvdna lea hukset boazodoallopolitihkka oadjebasvuođa boazosámi servodahkii, ja ahte sii geat barget bohccuiguin galget sáhttit eallit dainna. Boazodoallu lea ealáhus, mii lea sakka čadnon sámi kultuvrii. Máŋgga sajis min riikkas lea boazodoallu sámi kulturguoddi ja identitehta.

Ealáhusa doaibmaeavttut mearriduvvojit máŋgga bealis. Lea luonddu dilálašvuohta, mii lea goitge dat mearrideaddji faktora. Dasa lassin bohtet dat lágalaš gáržžideamit, maid muđui servodat mearrida ealáhussii, nugo boazodoallolágain ja eará lágaiguin. Servodaga váikkuheamit, ekonomalaš ovdánandássi ja vuoruheamit leat eará faktorat mat čuhcet ealáhussii.

Boazodoallu galgá boahtteáiggis maid leat dehálaš oassin sámi ealáhusstruktuvrras. Dát mielddisbuktá, ahte servodat váldá ovddasvástádusa gáhttet guohtoneatnamiid billistemiid vuostá, mii lea vuođđun boazodoalu ceavzimii.

Árvoháhkanprográmma galgá lasihit boazodoalu árvoháhkama, vai boahtá boazoeaiggádiidda buorrin. Bargiidbellodat áigu ahte boazodoalu árvoháhkanprográmma galgá mannat dan guvlui ahte ovdánahttit gálvvuid ja márkanfievrridit boazobuktagiid. Bargiidbellodat oaivvilda ahte ferte márkanastit eará buktagiid bohccos, go dušše bierggu, nugo ovdamearkka dihte duoji. Dat váikkuhivčče positiivvalaččat ealáhusa liigedietnasii. Leat eanas nissonolbmot, geat duddjojit. Dakkár doaibmá livčče mávssolaš ealáhussii, vai oažžut eambbo nissonolbmuid boazodollui, seammás go sihkkarastá ahte árbevirolaš máhttu váldit vára bohcco ávdnasiid ja duddjon bisuhuvvo ja ávkkástallo.

Bargiidbellodat áigu jođihit boazodoallopolitihka, mii lea aktiiva juogadanpolitihkka, man guovddážis lea guohtoneatnamiid hálddašit várrogasvuođain. Eallohápmi, eanemus lági mielde njuovvat ja sihkkaris njuovvan leat dehálaš oasit dán politihkkii.

Boazoealáhus ferte oažžut seamma eavttuid go eará sullásaš ealáhusat, go guoská riekti divvagiid geassit eret, sihke ovttageardde divvagiid ja boaldámušdivvagiid, ja eará divvagiid, mat čuhcet boazodollui.

Dásseárvopolitihkalaš doaimmaid ferte earuhit ja heivehit iešguđege dilálašvuhtii. Nissonolbmuid guoski ekonomalaš struktuvrrat ja doaimmat fertejit heivehuvvot nu ahte buot agi nissonolbmot sáhttet ávkkástallat daid. Nissonolbmuide ferte addot lassi doarjja bargat boazodoaluin.

Boazodoalu rekrutterenortnegat fertejit nannejuvvot ja vuoruhuvvot.

Bargiidbellodat áigu nannet boazodoalu oahpahalliortnega, vai sihkkarastá nuoraid joatkimis dainna árbevirolaš ealáhusain.

Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte ii oktage orohat/ boazodoalli galgga massit eallámuša, go galget ođđasiid šiehtadallat Norgga/Ruoŧa boazoguohtonkonvenšuvnna.

Eanandoallu

Bargiidbellodat oaivvilda ahte ealli gilážat ja aktiivvalaš eanandoallu leat čadnon garrasit oktii. Ealli gilážat lea maid vuođđun ja buoremus dáhkádus dasa, ahte sámi kultuvrras ja gielas lea sihkkaris boahtteáigi. Sámi guovlluid eanandoallu ferte danne vuoruhuvvot sihke riikka ja guovllu dásis.

Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte váldit vára ja ovddidit sámi guovlluid eanandoalu, ja maiddái bargat oažžut iešguđetgelágan lotnolasealáhusaid.

Sámi guovlluid eanandoallu dárbbaša dássedis politihkalaš rámmaeavttuid ja vejolašvuođa ávkkástallat buvttadankapasiteahta, mii lea sámi guovlluin. Dát guoská sihke biergo- ja mielkebuvttadeapmái.

Dát mielddisbuktá ahte Sámedikkis galgá leat guovddáš rolla eanadoallošiehtadallamiin.

Sámi eanandoallu ferte sáhttit lasihit buvttadeami. Sámi guovlluid eanandoalus lea guoros buvttadankapasiteahta, go dáppe leat geavatkeahtes areálat, bargofápmu ja huksenávdnasat. Dien dihte sáhtášii buoridit eanandoalu gánnáhahttivuođa, go lasihivčče buvttadeami, mii ii šattašii divrrasin ge. Buoridit eanandoalo gánnáhahttivuođa lea eaktun dasa ahte bisuhit buvttadeddjiid logu, ja maiddái ealáhusa rekrutteremii. Mielkebuvttadeami rámmaeavttuid ferte nannet. Jurdda "oanehaš mátkkoštan biebmu" ferte ovdánahttojuvvot. Mielkeearit rekrutterenoktavuođas fertejit lasihuvvot sámi guovlluin.

Lea dehálaš ahte Sámedikkis lea dadjamuš eanandoallopolitihka hábmemis. Vai lihkostuvvat dainna, de lea dárbbašlaš ásahit buori gulahallama eanandolliiguin ja eanandoalloeiseválddiiguin.

Bargiidbellodat áigu bargat dan badjelii ahte mielkeeriid oastin ja vuovdin heaittihuvvo. Ferte sihkkarasttot ahte sii geat juo leat golahan ollu ruđaid oastit eari, ii vahágahttojuvvo ekonomalaččat.

Guolásteapmi ja mearraealáhusat

Min váldomihttomearri guolásteapmái mearrasámi guovlluin, lea ráhkadit bistevaš ja gánnáhahtti guolástan- ja mearradoalloealáhusaid. Danne ferte riggodatvuođđu sihkkarastojuvvot, vai olbmot ožžot oadjebas ja buriid bargosajiid. Diekkár strategiijaiguin lea vejolaš olahit mihttomeari bisuhit ássama mearrasámi guovlluin.

Lávdegoddi, mii lea guorahallan mearraguolástan vuoigatvuođaid mearas olggobealde Finnmárkku, leat lohkan ahte olbmot, geat orrot Finnmárkku rittus ja vuonain, lea riekti guolástit mearas olggobealde Finnmárkku. Vuođđun dán riektái lea álgoálbmogiid ja unnitlogu álbmoga historjjálaš geavaheapmi ja álbmotrievtti njuolggadusat. Bargiidbellodat oaivvilda ahte ferte mearriduvvot sierra láhka, mii sihkkarastá dán rievtti, vai meara riggodagat gullet searvevuhtii. Sullásaš guorahallamat fertejit dahkkot eará guovlluin riikkas.

Guolástanriggodagat fertejit hálddašuvvot ja juogaduvvot dakkár vuogi mielde, mii vuhtiiváldá ássama ja barggolašvuođa, maiddái sámi riddo- ja vuotnaguovlluin. Lagasvuohta guolleriggodagaide ferte addit rievtti ja leat váldo prinsihppan guolástanhálddašeamis. Dain unnimus fatnasiin galgá leat vuosttáš riekti vuotnaguolásteapmái ja leat lahka vuostáiváldinfitnodagaid.

Vuotnaguolásteapmi okto, ja maiddái oktan eará ealáhusaiguin, lea mávssolaš barggolašvuođa oassi rikkis mearrasámi árbevieruin. Ferte sihke ođđa jurddašeapmi ja árbevirolaš vuogi mielde doaimmahit ealáhusa, vai seailluha ja ođasmahttá mearrasámi kultuvrra. Dát ferte dahkkot vai oažžu buori vuođu rekrutteret nuoraid ealáhussii.

Mearraluossabivdui ferte sihkkarasttot riektevuođđu. Dát lea mávssolaš árbevirolaš ealáhus earenoamážiid mearrasámi guovlluin. Vuoigatvuohta guolástanjándorii lea maŋemus jagi sakka unniduvvon, ja ealáhus gillá ain garrasit. Dán dihte ferte mearraluossabivddu riggodatvuođu sihkkarastit.

Go guollebiebmanrusttegiid ásaha vuonaide, de ferte dat dáhpáhuvvat fárrolaga vuotnaguolásteddjiiguin, ja ferte sin eavttuid ja vuotnamáhtu vuođul dahkkot. Ii ábut ásahit guollebiebmanrusttegiid guliid gođđo- ja bajásšaddanbáikkiide. Mearraavádatplána ja konsekveanssaguorahallan ferte dahkkot ovdal go ásaheapmi dáhpáhuvvá. Ferte šaddat friddja bivdu passiiva bivdosiiguin, nugo liidna- ja juksabivdosiiguin. Dát ferte dahkkot vai bisuhit riddoguovlluássama ja sihkkarastit govttolaš doaimma ja hálddašeami.

Báikkálaš guolásteddjiin, geat leat gillán ruoššareabbá dihte, galgá leat riekti oassálastit ruoššareabbá bivddus, beroškeahttá fanassturrodagas ja makkár guliid sii bivdet. Ruoššareabbá bivdoearri ferte lasihuvvot.

Sámi guovlluid vuotnaguolásteaddjit gillájit garrasit, go njuorjjut vahága dahket guolleriggodagaide. Njuorjjut billistit maiddái ollu guollebivdosiid. Berrešii addot vejolašvuohta lasihit njuorjjobivddu, ja maid ávkkástallagoahtit njuorjju riggodahkan.

Bargiidbellodat áigu ođasmáhttit mearraealáhusaid, vai lea materiálalaš vuođđu sámi guovlluid ássamii ja birgejupmái. Lea dárbu ođasmáhttimii ja ovddideapmái, buohtalastit gaskaoapmegeavaheami. Doarjja smávvaskála fitnodagaide, ekologalaš ovttastusaid dutkamii ja lea dehálaš ovddidit ođđa ealáhusaid mearra birrasii. Guollebiebmanealáhusa ovddideapmái ferte earenoamážiid atnit fuola birrasis ja báikkálaš servodaga váikkuhusain.

Meahcásteapmi ja jávreguollebivdu

Bargiidbellodaga mihttu lea ahte báikkálašálbmogii addo vejolašvuohta ávkkástallat luonddu lagasbirrasis. Fertet eambbo bidjat fuomášumi ávkkástallat luondduriggodagaid. Meahcásteapmi lotnolasealáhussan, sáhttá leat dehálaš dienasláhkin sámi guovlluin. Sápmelaččain lea riekti atnit ođđaáigásaš veahkkeneavvuid luondduriggodagaid ávkkástallamis.

Vai bisuhit sámi guovlluid ássama, de lea dehálaš ahte oažžu vejolašvuođa ávkkástallat luondduriggodagaid ja meahcástallat.

Sámi kultuvrii, identitehtii ja loaktimii lea luondduriggodagaid ávkkástallan mávssolaš oassi materiálalaš vuođus. Jávreguollebivdu, murjen, bivdofuođđu ja eará luondduriggodagat leat ain mávssolaččat dállodoalloekonomiijai.

Máŋgga vuotnaguovlluin ja johkagáttiin lea luossabivdu sihke mearas ja jogain, leamaš guovddáš sámi materiálalaš kulturguoddin. Árbejuvvon luossabivdo rievttit fertejit sihkkarastojuvvot lágaid ja mearrádusaid bokte.

Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma addá vejolašvuođaid ealáhusovdáneapmái ja bargosajiide, earret eará duojis, meahcásteamis, mátkkoštanealáhusas ja juohkelágan guollebivddus.

Diekkár ealáhusheiveheapmi lea árbevirolaččat leamaš nanusvuohta min guovlluid eallinvuogis, ja diet jurddašanvuohki sáhttá ja berre nanosmahttit ealáhusvuođu.

Boraspirehálddašeapmi

Bargiidbellodat áigu jođihit boraspirepolitihka, mii sihkkarastá boazodoalu ja sávzadoalu ceavzima ja gánnáhahttivuođa. Boazodoallu ja sámi eanandoallu gillá ráfáidahtton boraspire vahágiid geažil.

Lea dárbu buoridit boraspirehálddašeami. Earret eará váilu ain albma boraspire nállebearráigeahčču.

Dát fas hehtte guovllu boraspire hálddašanplána ráhkadeami ovdii ja ahte boraspirebivdu dáhpáhuvvá árvvoštallama vuođul. Fertejit eambbo návccat biddjot bearráigeahččamii ja registreremii, vai dat čájehit duohtavuođa gova, ja mii addá vuođu guovllu boraspire hálddašanplánii.

Bargiidbellodat áigu jođihit boraspirepolitihka, mii addá oadjebasvuođa boazodollui ja eanandollui. Ferte sihkkarasttot ahte báikkálaččat besset registreret ja bivdit boraspiriid, ja dárbbu mielde oažžut jođánit báhčinlobi. Ulbmil riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ferte buohtalastit ja geahččat makkár ovddasvástádus Norgga stáhtas lea sámi álbmoga ovddas.

Duodji

Duodji lea mávssolaš sámi servodahkii, go dat lea kulturguoddi ja addá identitehta, ja dat lea maiddái bargo- ja ássanfáktor. Bargiidbellodat áigu ráhkadit duoji ealáhussan, mainna sáhttá birget, ja mas lea kultuvrralaš, fágalaš ja ekonomalaš bistevašvuohta. Ferte heivehit vai sáhttá duoji ođasmáhttit ja rekrutteret, ja ásahit bagadallanbálvalusaid ja oktasaš duodjebájiid.

Duodjebuktagiid ferte buorebut biđget. Fertet ásahit buoret márkanfievrredan ortnega, vai dujiin sáhttá ásahit eambbo bargosajiid. Duoji gávppašeamis ii galgga dárbbašit máksit lasseárvodivvaga, vai duojáriid dienas buorrána. Sámedikki ealáhusšiehtadus duojis lea okta dakkár doaibmabidju, mii buorida duojáriid sisaboađu.

Bargiidbellodat áigu bargat vai oahpahusfálaldat joatkkaskuvllas ja alit oahpahusas buorrána lotnolasealáhusain ja duojis. Oahpahalliortnet duojis ferte nannejuvvot.

Mineráladoaimmat

Ruvkefitnodagain lea ollu árvu barggu ja árvoháhkama dáfus. Ruvkedoaimmat sáhttet leat riidovuložat, go dat billista luonddu ja eatnama ja muosehuhttá eará geavaheddjiid. Dien geažil lea eanemus riekta ahte sámi servodat oažžu iežas oasi ruvkedoaimmain, dego álgoálbmotdivan. Go ođđa ruvkedoaimmaid ásahit, de ferte vuhtii váldit sámi árbevirolaš ealáhusaid ja seailluhit sámi kulturmuittuid, maid ferte deattuhit go ollislaš veardideapmi dahkko.

Go guoská minerálaohcamiidda ja bohkamiidda, de galgába Sámediggi ja suohkan leat mielde mearridanproseassas. Konsekveansaguorahallan berre dahkkot ovdalgo iskagohtet, ohcagohtet ja bohkagohtet. Mineráladoaimmaid ulbmil ferte eanemus lági mielde leat báikkálaš ja guovllu árvoháhkan.

Bargiidbellodat háliida deattuhit ahte galgá ovttasbargat gávdnat čovdosiid, ja atnit bargovugiid, mat unnimus lági mielde dagahit eahpesihkarvuođa ja riidduid. Danne lea dárbbašlaš ásahit jođáneamos lági mielde šiehtadallanortnegiid, maid atná sámi guovlluid eananvulošriggodagaide. Nu lea dát prinsihppa hábmejuvvon artihkal 15, čuokkis. 2 ILO-konvenšuvnna nr. 169.

Konvenšuvdna čilge dábálaš njuolggadusaid maid stáda geatnegahtto čuovvut. Váldoprinsihpat bohtet ovdan artihkal 2, gos daddjo ahte "ráđđehusas lea ovddasvástádus – ovttas guoskevaš álbmogiin – bidjat johtui buohtalas ja systemáhtalaš doaimmaid, vai gáhtte dán álbmoga rivttiid ja dáhkidit ahte sin oppalašvuohta adno árvvus".

Mátkkoštan- ja vásáhusealáhusat

Ulbmil ferte leat ráhkadit buriid ollislašbuktagiid. Sámi mátkkoštanealáhusat sáhttet addit birrajagi bargosajiid, mii fas sihkkarastá sámi guovlluid ássama. Sámi mátkkoštanealáhusaid ovddideapmi galgá sihkkarastit ja nannet dálá ealáhusaid.

Lea dehálaš go mátkkoštanealáhusa oktavuođas muitala kultuvrra ja historjjá birra, ahte lea duohtavuohta ja jáhkehahttivuohta, etihkalaččat riekta, mii heive sámi beroštumiide, norpmaide ja vieruide, ja mii boahtá báikkálašservodahkii buorrin.

Mátkkoštanealáhusas ferte ráhkadit doaimmaid, mat hehttejit olggobeale beroštumiid duolbmume sámi kultuvrra ja atnet alcceseaset ávkin.

Sámi mátkkoštanealáhus doaibmá dávjá lotnolassan eará ealáhusain, mii doaibmá áigodagaid mielde. Mátkkoštanbuktagat guoskkahit dávjá luonddu ja sámi kultuvrra, árbevieruid ja sámi vásáhusaid.

Mohtorjohtolatláhka ferte fuolahit turisma ja eará ealáhusaid, main lea dárbu vánddardit skohteriin. Bievlavuodjin ferte dáhpáhuvvat unnimus lági mielde.

Mátkkoštanealáhus, ja earenoamážit dat mii gohčoduvvo smávvaskála mátkkoštanealáhusdoaibma, rahpá miellagiddevaš vejolašvuođaid. Gaskariikkalaččat lea eambbo šaddagoahtán jearaldat vásáhusturismii, gos lea vejolaš vásihit meara, vuovddi, vári ja rittu geasset. Dálvet ges vári, muohttaga ja skápma. Sámi luondu ja kultuvra sáhttá šaddat vel eambbo deháleabbo oassin boahtteáiggi mátkkoštanealáhusa fálaldagas.

Ođđa ealáhusat

Kulturealáhusat

Sámi dáidda ja kultuvra lea stuora vejolaš márkan našunálálaččat ja riikkaidgáskásaččat. Berre eambbo bargagoahtit lasihit árvoháhkama ealáhusaide ja fitnodagaide, main lea sámi dáidda ja kultuvra oassin iežaset doaimmas. Bargiidbellodat oaidná dárbbašlažžan ovddidit bistevaš doaimmaid, mat leat heivehan ealáhusa sámi dáidagii ja kultuvrii.

Nissonolbmot ja nuorat ealáhusas

Bargiidbellodaga mielas lea dárbbašlaš movttiidahttit sámi nissonolbmuid ja nuoraid ásahit iežaset fitnodagaid ja oasálastit eará ealáhusovddideamis. Sámi nissonolbmuin ja nuorain leat stuora vejolašvuođat oasálastit kultuvrras, mátkkoštanealáhusas ja lotnolasealáhusain. Dán sáhttá movttiidahttit smávváskáladoaimmaiguin, fitnodatgelbbolašvuođaiguin ja innovašuvdnafierpmádagaid bokte.

Álggahit ođđa ealáhusaid gáibida ahte gávdno bures huksejuvvon infrastruktuvra. Bargiidbellodat áigu bargat gelbbolašvuođaloktemin surggiide, nugo jođiheapmái, dásseárvui, entreprenevravuhtii, márkanfievrrideapmái, IKT ja govdafierpmádat huksemii.

Bargiidbellodat áigu bargat ásahit oahpahalliortnega lotnolasealáhusaide. Lotnolasealáhusat movttiidahttojuvvojit doaibmadoarjagiin vuosttáš 3 jagi. Doarjja heivehuvvo mearrasámi guovlluide, ja nuoraid vuoruhit.

　

Kápihttal 7:

SÁPMELAČČAT JA OLMMOŠVUOIGATVUOĐAT

Bargiidbellodat áigu jođihit sámepolitihka, mas ávvira atnit gaskaneamet, geat orrut našunálastáda rájiid siskkobealde, nugo sápmelaččat, dáččat ja eará álbmotčearddat.

Sápmelaččain lea guhkes oktilaš historjjálaš čanastagat guovlluide gos orrot, mii manná maŋos gitta ovdalii go našunálastáda Norga čuožžilii. Sápmelaččat leat álgoálbmogat Norggas, geain lea álbmotrievttalaš gáibádus earenoamáš kultursuodjaleapmái.

Norga lea dohkkehan máŋga riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid, julggaštusaid ja šiehtadusaid, main lea etnalaš unnitloguálbmogiid ja álgoálbmogiid mearkkašupmi riektedilálašvuhtii.

Álgoálbmogiid vuoigatvuođat álbmotrievtti vuođul lea hui guovddážis Bargiidbellodaga árvovuođus. Sámepolitihkalaš ja sápmelašrievtti ovdáneamis, sihke Norggas ja riikkaidgaskasaš arenas, lea leamaš positiivvalaš ovdáneapmi 1980 logus gitta dassážii, go ON álgoálbmotjulggaštus mearriduvvui ON čoahkkimis čakčamánu 13. beaivvi 2007:s.

Bargiidbellodat áigu bargat vai álbmotrievtti bargoneavvuid sisdoallu lea eambbo oidnosis ja lagabus sidjiide, geat mearrádusaid galget dahkat servodagas ja muđui álbmogii.

Riikkaidgaskasaš riekteovdáneapmi ja Norgga gaskariikkalaš geatnegasvuohta, nugo ON konvenšuvdna juovlamánu 16. beaivvi 1966 siviila ja politihkalaš rievttit, artihkal 27 ja ILO-konvenšuvdna nr.169 álgoálbmogiid ja čearddaid iešbirgejeaddji riikkain, lea earenoamážit álgoálbmogiid rievtti birra oasálastit mearridanproseassain, mii guoská sidjiide.

Artihkal 27 ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš rievttit 1966as, lea guovddáš mearrádus gaskariikkalaš rievttis suddjet unnitloguálbmogiid. Riekti suddjet unnitloguálbmogiid lea dál gustojeaddjin Norgga lágas. Artihkkalis lohká ahte riikkain gos leat etnalaš, osku dahje gielalaš unnitlogu álbmot, ii galgga sis, geat gullet dakkáriidda, rivvejuvvot riekti, oktan eará miellahtuiguin dan joavkkus, bálvalit iežaset kultuvrra ja osku, dahje geavahit iežaset giela. Norga lea konvenšuvnna ratifiserema bokte dohkkehan ahte sápmelaččain lea riekti dán mearrádusa vuođul. Artihkal suddje unnitloguálbmoga vealaheami vuostá, ja addá vuođu aktiivvalaččat doarjut.

Bargiidbellodat áigu bargat ahte sisdoallu dain álgoálbmotrievtti mearrádusain, earenoamážit dat mii guoská Sámedikki stáhtusii ja sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa birra, lea eambbo konkrehtalaš sisdoallu, dasa mii guoská ođđaáigásaš iešmearridanvuoigatvuođa mearkkašumis. Konkrehtalaččat lea dás sisdoallu mii mearkkaša iešguđetgelágan iešmearrideapmi, autonomiija ja siskkáldas iešmearrideapmi báikkálaččat, finánsaortnegat dáidda ja mieldemearridanriekti ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš dilálašvuođain. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat, mat njuolga váikkuhit riikka álgoálbmogii, galget šaddat oassin Norgga lágas.

Bargiidbellodat áigu bargat vai Norgga stáhta sihkkarastá dáidda rivttiide buoret ja čielgasit riektesuodjalusa našunála riekteortnegis, vai eai šatta ekspropriašuvdna ja eará billisteamit. Mii áigut heivehit riekteoamasteaddjit sáhttet oasálastit almmolašrievtti mearridanproseassain, mat váikkuhit vuoigatvuođaid čađaheapmái, nugo oassálastin njuolggadusaid ja konsultašuvnnaid bokte.

ILO-konvenšuvnna váldoprinsihppa lea álgoálbmogiid riekti seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra, giela ja luondduvuođu ja eiseválddiid ovddasvástádus doarjut dán barggu. Ulbmil ii leat álgoálbmogiidda addit sierravuoigatvuođaid, muhto váikkuhit ahte ii šatta negatiivvalaš vealaheapmi ja vai olaha ovttadássásašvuođa.

　

Kápihttal 9:

RIIKKAIDGASKASAŠ SOLIDARITEHTA JA ÁLGOÁLBMOTPOLITIHKKA

Norga rehkenastojuvvo gaskariikkalaččat ovdavázzin álgoálbmotriektebarggus, ja lea seammás dehálaš ekonomalaš ruhtajuolludeaddji.

Bargiidbellodat ferte joatkit oččodit eará riikkaid maid ratifiseret ILO-konvenšuvnna nr.169, ja oččodit eará riikkaid maid searvat riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide.

Bargiidbellodat áigu ásahit oktavuođaid gaskal álgoálbmotjoavkkuid ja –organisašuvnnaid, dainna ulbmiliin ahte doarjut sin barggu olmmošvuoigatvuođaiguin ja kultuvrra gáhttemiin.

Davviguovlluidpolitihkka

Bargiidbellodaga riikkapolitihka ulbmil lea ásahit bistevaš šaddama ja ovdáneami davviguovlluide. Dainna oaivvildit heivehit dilálašvuođaid dainna lágiin, vai olbmot davvin sáhttet hukset ealli báikkálašservodagaid, gos leat boahtteáigásaš bargosajit, buorit dearvvašvuođa- ja oahppofálaldagat, buorre johtolatfierpmádat, ja rikkis luonddu- ja kulturvásáhusat.

Davviguovllut leat viidát geográfalaččat, ja álgoálbmogiidda lea hástalussan varieret siskkobealde daid iešguđege guovllus. Oahpahus- ja dutkanfálaldagat fertejit ovddiduvvot, vai davviguovlluid álbmogat ieža sáhttet bidjat eavttuid movt ovdánit guovllus.

Davviguovlluid ollislaš strategiijas lea stuora mearkkašupmi álgoálbmogiidda. Dáhpáhuvvet dehálaš proseassat dain guovlluin, nugo oljobohkandoaimmat, energiija, mearrariggodagaid hálddašeapmi, atomasihkarvuohta, oljosuodjalandustehus, nuoskkideami guhkás fievrredit, dálkkádat- ja poláradutkan, oahpahus, mátkkoštanealáhus, fievrredeapmi, dearvvašvuođa- ja sosiála gažaldagat, álbmotriekti, olbmos olbmui ovttasbargu ja álgoálbmotgažaldagat.

Etihkalaš standárda ferte ovddidit doaimmaid ja oanehisáigge bargguid bokte, mat dáhpáhuvvet álgoálbmotguovlluin.

Sápmelaččat orrot viiddis guovlluin Davvikalohtas ja Ruoššas. Jus sápmelaččat galget oažžut vejolašvuođa ovttasbargat riikkarájiid rastá, de fertejit eiseválddit miehtat bidjat doaibmabijuid johtui, mat jokset daid ulbmiliid. Davviriikkalaš konvenšuvdna livčče buorre doaibmabidju dán oktavuođas.

Guovddáš oassi Barentsguovllu ovttasbarggus lea nannet sápmelaččaid vejolašvuođaid doaibmat oktan álbmogiin riikkarájiid rastá. Sápmelaččat leat dat áidna álbmot, geat orrot buot dan njealji riikkas Barentsguovllus.

Jus álgoálbmotbargu Barentsguovllus galgá addit dohkálaš bohtosiid, de fertejit sámi politihkalaš orgánat ja ásahusat eambbo ovttasbargagoahtit ja bidjat eavttuid. Davvi riikkaid Sámedikkit heivejit juste dán rollii.

　

Kápihttal 8:

SÁMEDIKKI ROLLA JA FÁPMU

Sámediggi lea dat áidna ovddasteaddji orgána sápmelaččaide Norggas. Sámediggi lea guovddáš orgána ovddastit sápmelaččaid almmolaččat riikka ja riikkaidgaskasaš oktavuođain, gos álgoálbmotgažaldagain lea sáhka.

Sámedikki rolla sápmelaččaid iežaset parlameantan, ferte jođihit politihka, mii heive sámi servodahkii.

Sámediggi galgá leat aktiivvalaš ja hutkái guovllu ja báikkálaš dásis, ovttas fylkkasuohkaniin ja suohkaniiguin/gielddaiguin. Dát nanne ja ovddida sámi servodaga. Sámi árvvuin ferte váldit vára, go boahtteáiggis Sámediggi, suohkanat ja fylkkasuohkan šiehtadallet.